Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Jaa sivu:

Tulosta