facebook twitter

Mitä vesihuolto on?

Voisitko kuvitella päivän jona puhdasta juomavettä ei enää tulisikaan hanasta? Tai päivän jona jätevesi ei katoaisikaan viemäriin?

(kuva: Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo/Tampereen Vesi)

 Vesihuoltopalvelu käsitää useita osia:
•    puhtaan juomaveden valmistuksen
•    veden johtamisen verkostossa kuluttajan hanaan
•    jäteveden johtamisen viemäriverkostossa kuluttajalta jätevedenpuhdistamolle
•    jäteveden puhdistuksen ja puhdistetun jäteveden johtamisen takaisin ympäristöön

Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättömyys ovat avainasemassa jokapäiväisen elämän sujuvuuden kannalta. Vai voisitko kuvitella päivän jona puhdasta juomavettä ei enää tulisikaan hanasta? Tai päivän jona jätevesi ei katoaisikaan viemäriin?

Vesi on hyödyke, jonka vesihuoltopalvelut toimittavat kotiisi 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Käyttämäsi vesi kuljetetaan pois välittömästi ja suoraan käyttöpisteestä. Kymmenen litran ämpärillinen vettä kotiisi toimitettuna, pois johdettuna ja puhdistettuna maksaa sinulle noin 5 senttiä.

Vesihuolto on näkymätön, mutta samalla välttämätön palvelu.

Vesihuoltolaitokset johtavat vettä verkostoon, jonka kautta se kulkeutuu vesihuoltolaitoksen asiakkaiden, eli kotitalouksien sekä yritysten ja palveluiden käyttöön.

Vuonna 2014 kotitaloudet käyttivät keskimäärin 129 litraa vettä päivässä asukasta kohden ja vastaavasti veden kokonaiskulutus oli noin 232 litraa päivässä asukasta kohden. Kokonaiskulutus kuvaa kaikkea verkostoon johdettua vettä ja sitä laskettaessa otetaan huomioon myös yritysten ja palveluiden käyttämän veden määrä sekä laskuttamattoman veden määrä asukasta kohden.

Kokonaiskulutus vaihtelee eri vesihuoltolaitosten välillä, sillä joillakin laitoksilla voi olla paljon suuria teollisuusasiakkaita ja toisilla laitoksilla niitä ei ole lainkaan. Kotitalouksien ominaiskulutus on ollut jo pidempään laskusuunnassa.

Kotitalouksissa kulutetun vesimäärän lisäksi vettä kuluu käyttämiemme palveluiden ja yritysten toiminnassa. Laskuttamaton vesi tarkoittaa verkoston vuotovesiä ja yhdyskunnan laskuttamatonta vedenkäyttöä (esimerkiksi sammutusvesi ja verkoston huuhteluvedet).

Tiesitkö, että...177 l/as/vrk on kansainvälinen kotitalouksien ominaiskulutus keskimäärin. Suomalaisten keskimääräinen ominaiskulutus on siis 49 litraa vähemmän. Lähde: IWA International Statistics for Water Services, Montreal 2010.

Suomalainen vesijohtovesi on erittäin laadukasta ja turvallista. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousvedelle mikrobiologisia ja kemiallisia vaatimuksia, jotka takaavat veden terveellisyyden. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vaatimusten lisäksi myös talousveden käytettävyyttä ja esteettisyyttä koskevia suosituksia, joiden tarkoitus on varmistaa veden soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että vesi ei saa aiheuttaa saostumien syntymistä putkistossa tai vedenkäyttölaitteissa. Talousvedelle asetettujen vaatimusten ja suositusten täyttymistä valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen. Suomalaiset vesihuoltolaitokset täyttävät veden laadulle asetetut vaatimukset erinomaisesti. Keskimäärin 98 prosenttia valvontanäytteistä täytti kaikki vedelle määritellyt suositukset vuonna 2014. Suomalainen vesijohtovesi on siis paitsi turvallista, myös erittäin hyvälaatuista ja miellyttävää käyttää.

Juomaveden laadussa esiintyy vain harvoin puutteita ja nekin koskevat yleisimmin veden käyttökelposuuteen liittyviä suosituksia, kuten pH:n tai raudan- ja mangaaninpitoisuuksia – juomaveden likaantuminen terveydelle haitallisesti on harvinaista. Vesihuoltolaitokset ja kunnan terveysviranomainen reagoivat kuitenkin välittömästi, mikäli veden terveydellistä laatua on syytä epäillä. Useimmiten tällaisessa tilanteessa annetaan varotoimenpiteenä vedenkeittokehotus, kunnes veden turvallisuus ja laatu on jälleen varmistettu.

Tiesitkö, että..Vuosina 2011–2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 144 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 131 (91 %) oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 13 kpl. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 3 016 henkilöä ja talousveden välityksellä 560 henkilöä.Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2016.

Vesihuoltolaitoksen tulee lain mukaan periä asiakkaalta vedestä ja jätevedestä käyttömaksua, jonka suuruus perustuu kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrään ja laatuun. Tavallisen asiakkaan käyttömaksu on samansuuruinen koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Muita vesihuollosta perittäviä maksuja voivat olla liittymismaksu ja perusmaksu sekä muut palveluperusteiset maksut. Vesihuoltolaitos käyttää maksuja vesihuollon kustannusten kattamiseen ja oikeaan kohdentamiseen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, jonka vuoksi nämä maksut saattavat olla erisuuruisia saman laitoksen eri alueilla. Jos vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, vesihuoltolaitos perii myös siitä maksuja.

Maksujen tulee vesihuoltolain mukaan olla sen suuruiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuollon kustannukset, jotka koostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä investointikustannuksista.

Kustannukset voivat vaihdella eri laitosten välillä, sillä niiden suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Osa laitoksista toimii tiheästi asutulla alueella ja osa harvaan astutuilla alueilla, jolloin laitosten välillä on eroja käyttäjämäärissä suhteutettuna verkostopituuteen. Käytännössä suuri käyttäjämäärä verkostopituutta kohti tarkoittaa tehokkaampaa tapaa kattaa kustannuksia. Verkostot muodostavat huomattavan osan laitosten kustannuksista. Verkostosta huolehtiminen vaatii laitoksilta korjausinvestointeja. Lisäksi vesihuoltolaitos rakentaa uutta verkostoa, kun toiminta-alue laajenee. Veden käsittelyn kustannuksiin vaikuttavat myös käsittelymenetelmät, jotka vaihtelevat laitoksen raakavesilähteen mukaan. Raakavesilähde taas riippuu laitoksen koosta ja maantieteellisestä sijainnista. Raakavetenä voidaan käyttää pinta- tai pohjavettä. Pintavesi vaatii yleensä tehokkaamman käsittelyn kuin pohjavesi. Myös jätevedenkäsittelyn kustannukset riippuvat käsittelymenetelmistä, joihin vaikuttavat puhdistuslaitokselle asetetut ympäristölupaehdot sekä puhdistamon koko.

Vesihuoltolaitoksen maksujen vuotuiset osatekijät

Kulutusperusteinen maksu

Vesimaksu ja jätevesimaksu ovat vesihuoltolaissa määriteltyjä maksuja, jotka perustuvat palvelun käyttöön.

Kiinteä perusmaksu tai vesimittarivuokra

Kiinteillä perusmaksuilla katetaan veden käytön ja viemäriveden johtamisen edellytysten kustannukset. Niihin vaikuttaa muun muassa alueellisen verkoston kunnossapito ja muu palveluvalmiuden ylläpitäminen, minkä vuoksi kerrostalon perusmaksu on suhteessa asukasmäärään halvempi kuin omakotitalon. Periaatteena on, että kustannusten aiheuttaja maksaa.

Muut mahdolliset maksut

Muista palveluista veloitettaville maksuille on kullakin vesihuoltolaitoksella oma hinnasto.

Arvonlisävero

Vesihuoltomaksut ovat arvonlisäverollisia (24 %).

Liittymismaksu

Kertaluonteinen maksu, jolla katetaan vesihuoltolaitoksen investointeja. Liittymismaksu voi olla joko arvonlisäverollinen tai arvonlisäveroton.

 

 

 

Verkostot ovat keskeisin osa vesihuoltopalvelua, sillä verkoston kautta asiakas saa veden käyttöönsä ja viemäriverkon kautta jätevesi johdetaan pois asiakkaalta. Siksi on erittäin tärkeää, että verkosto on hyvässä kunnossa. Korjausikään tulevan verkoston määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvä korjaustarve edellyttää vesimaksujen korottamista nykyisestä.

Laskuttamattoman veden määrällä tarkoitetaan verkostossa tapahtunutta hävikkiä, eli erotusta vesijohtoverkostoon pumpatun talousveden määrän ja kuluttajilta vesimittarilukemien perusteella laskutetun vesimäärän välillä. Laskuttamattoman veden määrä ilmoitetaan prosentteina suhteessa vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrästä.

Verkostossa tapahtuvaa hävikkiä lisää veden kulutukseen nähden pitkä verkosto, mikä on tyypillistä harvaan asutuilla alueilla. Suuret yksittäiset vedenkäyttäjät ja tiheästi asutulle alueelle rakennettu verkosto puolestaan pienentävät laskuttamattoman veden määrää.

Putkirikkojen ja laskuttamattoman veden määrä kuvastaa verkoston tilaa ja asiakkaan saaman palvelun toimintavarmuutta. Laskuttamattoman veden määrällä ei yleensä ole merkittävää vaikutusta asiakkaan vesimaksuihin. Verkostosaneerauksen perusteena onkin vesihuoltopalvelun toimintavarmuus, eivät rahalliset säästöt.

Laskuttamattoman veden määrä on viime vuosina pysytellyt keskimäärin 20 prosentin tuntumassa. Tämä ei välttämättä kerro verkoston huonosta kunnosta, vaan se voi olla merkki myös veden myynnin vähenemisestä tai yhdyskunnan laskuttamattoman vedenkäytön lisääntymisestä.

Putkirikkojen määrä sekä putkirikkojen asukasaika on vähentynyt vuodesta 2010. Putkirikkojen asukasaika kuvaa putkirikoista johtuvaa asiakkaiden vedenkatkosten pituutta vuodessa. Suuri putkirikkojen asukasaika vähäisten putkirikkojen kanssa saattaa kertoa esimerkiksi laajasta putkirikosta, jonka vaikutus on pitkäkestoinen.

Viemäriverkon tukosten määrä kuvaa viemäreiden kunnossapidon toimivuutta ja putkien kuntoa. Huonokuntoinen viemäri vaatii enemmän huoltoa, ja suuri tukosten määrä kertoo riittämättömästä huollosta viemärin kuntoon nähden. Tukoksiin vaikuttaa myös viemäriverkostoon liittyneiden asiakkaiden toiminta, sillä viemäriin kaadettu rasva tai roskat voivat aiheuttaa tukoksia. Vuonna 2014 tukoksia oli noin 8 kappaletta 100 viemärikilometriä kohden.

Vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston uusiutumisajat kertovat kuinka pitkä aika koko verkoston uudistumiseen kuluisi nykyisellä saneeraustahdilla. Tunnuslukujen arvot on tässä esitetty kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. On kuitenkin huomattava, että uusiutumisaika ei kerro koko totuutta verkoston kunnosta. Tärkeä asia on putken kunto, ei sen ikä. Käyttöiät vaihtelevat myös eri putkimateriaaleilla.


Verkostosaneeraukset kolminkertaistettava

Suomessa saneerataan nykyisin vesijohto- ja viemäriverkostoa noin 900 kilometriä vuodessa. Määrä vaikuttaa suurelta, mutta tarve olisi jopa kolminkertainen. Vain ylläpitämällä vesihuoltojärjestelmän toimintakunto pystytään turvaamaan elintärkeiden vesihuoltopalvelujen toiminta kaikissa oloissa. Vesihuoltolaitoksille ja niiden kuntaomistajille tämä merkitsee mittavaa panostusta saneerausinvestointeihin.

Tiesitkö että... asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa verkoston kuntoon ja toimivuuteen huolehtimalla omista tonttijohdoistaan ja tonttiventtiilistään. Asiakkaan vastuulla on myös se, mitä viemäriin laitetaan. Viemäriin kuulumattomat aineet ja esineet voivat aiheuttaa tukoksia tai muita ongelmia. Tontille kertyvät sadeja sulamisvedet eivät kuulu jätevesiviemäriin.

Vaihtoehtoja ei ole: vesijohtoverkoston rappeutuminen tuo mukanaan vesikatkoja ja mahdollisia vedenlaatuongelmia terveysriskeineen. Viemäriverkoston osalta seurauksena saattaa olla viemärivuotoja ja päästöjä vesistöön. Näistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saneerauskustannuksia kalliimpia.


Vesihuollon hiilijalanjälki on laskettu jakamalla vesihuoltopalveluiden tuottamiseen käytetyn energian hiilidioksidipäästöt verkostoon liittyneiden asukkaiden määrällä. Hiilijalanjälki ei sisällä kuljetuksien ja vesilaitoksen ostamien materiaalien aiheuttamia päästöjä.

Jätevedenpuhdistamoilla voidaan tuottaa paljon energiaa hyödyntämällä jäteveden ja lietteen energiasisältö. Hiilidioksidipäästöä on mahdollista vähentää esimerkiksi parantamalla verkostojen kuntoa ja tehostamalla laitosten prosesseja sekä hyödyntämällä lietteen ja puhdistetun jäteveden energiasisältöjä nykyistä laajemmin.

Vesihuollon hiilijalanjälkeä on vasta alettu seurata, joten vielä ei tiedetä kuinka paljon sitä on mahdollista pienentää tekniikkaa parantamalla. Kokonaisuutena vesihuoltolaitosten hiilidioksidipäästöjen määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi kotitalouksissa tapahtuvaan veden lämmittämiseen, jossa päästöjä arvioidaan syntyvän nelinkertainen määrä.

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävimpiä ympäristömme suojelijoita. Ilman jätevedenpuhdistuslaitoksia käyttämämme vesi päätyisi sellaisenaan ympäristöön.

Jätevesien puhdistus on Suomessa tehokasta. Fosforista poistetaan puhdistamoilla 96 %, kun EU-direktiivi edellyttää 80 %:n ja HELCOM -suositus 90 %:n poistotehoa.

Tällä hetkellä maamme vesistöihin kohdistuvasta ravinnekuormituksesta noin 4 % fosforista ja 15 % typestä on peräisin yhdyskuntien jätevesistä. Vesistöjemme kunto onkin parantunut puhdistuksen tehostumisen myötä.



Fosfori

 

Typpi


 

Yhdyskuntajätevesien puhdistuksesta säädetään laissa ja asetuksissa. Jokaisella yli 100 asukkaan puhdistamolla on ympäristölupa, jossa käsittelyvaatimukset on tapauskohtaisesti asetettu paikallisten olosuhteiden perusteella. Puhdistamoiden toimintaa, puhdistustulosta sekä purkuvesistön tilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja niistä raportoidaan viranomaisille. Kaikkien puhdistamoiden tulokset löytyvät ympäristöhallinnonverkkosivuilta.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy huomattava määrä myös vuotovesiä, jotka voivat haitata puhdistamon toimintaa. Vuotovesillä tarkoitetaan jätevesiviemäreihin vuotavaa vettä. Vuotovedet kasvattavat puhdistamolle tulevan veden määrää ja viilentävät sitä. Virtaama vaihtelee ajanjaksollisesti voimakkaasti lumen sulamisen ja sadannan vaihtelun mukaan.

Vuotovesien osuus puhdistuslaitokselle tulevasta vedestä on vuosien 2010–2014 aikana vaihdellut 37–47 % välillä. Vuotovesien vähentämiseksi on tärkeää, että verkostoja saneerataan riittävästi. Myös kiinteistöjen tonttijohdot tulisi saneerata määräajoin. Sadevedet eivät kuulu jätevesiverkostoon, vaan ne tulisi imeyttää maaperään tai ohjata hulevesiverkostoon tai ojiin.

 

Suomessa jätevedenpuhdistuksen yhteydessä puhdistamolla muodostuu lietettä yhteensä 150 000 tonnia vuodessa kuiva-aineena laskettuna. Vuonna 2016 yli 70 % lietteistä käsiteltiin mädättämällä biokaasulaitoksissa, jolloin lietteen sisältämä uusiutuva energia pystyttiin hyödyntämään lämmön tai sähkön tuotannossa tai jalostettuna ajoneuvojen polttoaineeksi. Mädätyksen ohella kompostointi on yleinen käsittelymenetelmä. Käsitelty liete hyödynnetään tavallisesti lannoitevalmisteena joko viherrakentamisessa tai maataloudessa, jolloin lietteen sisältämät ravinteet kierrätetään takaisin kasvien käyttöön. Lannoitevalmisteena hyödynnettävän puhdistamolietteen laadulle on asetettu kriteerit maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa.

Lietteen käyttökelpoisuus arvioidaan raskasmetallien pitoisuuden perusteella ja se kertoo raskasmetallin pitoisuuden suhteessa lainsäädännössä asetettuun raja-arvoon kriittisimmän raskasmetallin osalta. Vuosina 2010–2014 lietteen käyttökelpoisuusluku on pysynyt alle 80 %:n eli pitoisuudet ovat selvästi alle lainsäädännössä asetetun tason.

Jokaisella viemäriverkostoon liittyneellä taloudella on kodistaan suorayhteys vesistöön. Kodin viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.

 

  • Käytä ympäristöystävällisiä kodin kemikaaleja.
  • Käytä kodin kemikaaleja kohtuullisesti ja annostele pyykin ja astioiden pesuaineet oikein. Suomessa vesi on pehmeää, joten käytä pehmeän veden annostelua.
  • Toimita lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.
  • Laita biojäte biojäteastiaan, ei viemäriin.
  • Laita rasva jähmetettynä biojätteeseen tai hyvin pakattuna sekajätteen joukkoon, ei viemäriin.
  • Johda kiinteistön sadevedet maastoon, ojiin tai hulevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettu sadevesi vaikeuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaa.

Lisää tietoa www.pytty.fi
Tarkempia ohjeita hulevesien johtamisesta antaa paikkakuntasi vesihuoltolaitos.

 

Jaa sivu:

Tulosta