Mitä vesihuolto on?

Motiva ja Työtehoseura ovat tutkineet suomalaisten vedenkäyttöä vuoden 2019 mittaustiedoilla. Tutkimuksesta ilmenee, että vedenkulutus on 119 litraa/henkilö vuorokaudessa, jos talouden vesi laskutetaan kulutuksen mukaan.  Mikäli laskutus ei perustu kulutukseen, on vedenkulutus129 litraa/henkilö vuorokaudessa. Voit lukee aiheesta Motivan verkkosivuilta tästä linkistä.

Suomalainen vesijohtovesi on erittäin laadukasta ja turvallista. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousvedelle mikrobiologisia ja kemiallisia vaatimuksia, jotka takaavat veden terveellisyyden. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vaatimusten lisäksi myös talousveden käytettävyyttä ja esteettisyyttä koskevia suosituksia, joiden tarkoitus on varmistaa veden soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että vesi ei saa aiheuttaa saostumien syntymistä putkistossa tai vedenkäyttölaitteissa. Talousvedelle asetettujen vaatimusten ja suositusten täyttymistä valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen. Suomalaiset vesihuoltolaitokset täyttävät veden laadulle asetetut vaatimukset erinomaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan 99,98 prosenttia vuonna 2021 otetuista vesinäytteistä täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset. Suomalainen vesijohtovesi on siis paitsi turvallista, myös erittäin hyvälaatuista ja miellyttävää käyttää.

Juomaveden laadussa esiintyy vain harvoin puutteita ja nekin koskevat yleisimmin veden käyttökelposuuteen liittyviä suosituksia, kuten pH:n tai raudan- ja mangaaninpitoisuuksia – juomaveden likaantuminen terveydelle haitallisesti on harvinaista. Vesihuoltolaitokset ja kunnan terveysviranomainen reagoivat kuitenkin välittömästi, mikäli veden terveydellistä laatua on syytä epäillä. Useimmiten tällaisessa tilanteessa annetaan varotoimenpiteenä vedenkeittokehotus, kunnes veden turvallisuus ja laatu on jälleen varmistettu.

Tutkimus: Suomalaisen talousveden laatu on hyvä – veden lämpötila ja desinfiointitapa vaikuttavat bakteerien määrään

Talousveden laatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, selviää THL:n 2024 julkaistusta tutkimuksesta. Siinä talousvesistä löydettiin vähäisiä määriä esimerkiksi legionellasuvun bakteerien perimäainesta, mutta ei juurikaan taudinaiheuttajabakteereita. Bakteerien perimäaines ei yksin aiheuta vaaraa. Lue alkuperäinen uutinen THL:n verkkosivulta tästä linkistä: Tutkimus: Suomalaisen talousveden laatu on hyvä – veden lämpötila ja desinfiointitapa vaikuttavat bakteerien määrään - THL

Talousveden laadusta kerrotaan vesi.fi palvelussa

Suomen ympäristökeskus on tuottanut tietoa talousveden laadusta vesi.fi palveluun, pääset tietoihin tästä linkistä.

Vesi.fi palvelussa on työkalu, johon on koottu vesihuoltolaitosten perustiedot sekä tiedot veden käsittelystä ja laadusta. Pääset "Vesihuoltolaitosten tunnusluvut" kohtaan tästä linkistä.

Vesihuoltolaitoksen tulee lain mukaan periä asiakkaalta vedestä ja jätevedestä käyttömaksua, jonka suuruus perustuu kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrään ja laatuun. Tavallisen asiakkaan käyttömaksu on samansuuruinen koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Muita vesihuollosta perittäviä maksuja voivat olla liittymismaksu ja perusmaksu sekä muut palveluperusteiset maksut. Vesihuoltolaitos käyttää maksuja vesihuollon kustannusten kattamiseen ja oikeaan kohdentamiseen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, jonka vuoksi nämä maksut saattavat olla erisuuruisia saman laitoksen eri alueilla. Jos vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, vesihuoltolaitos perii myös siitä maksuja.

Maksujen tulee vesihuoltolain mukaan olla sen suuruiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuollon kustannukset, jotka koostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä investointikustannuksista.

Kustannukset voivat vaihdella eri laitosten välillä, sillä niiden suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Osa laitoksista toimii tiheästi asutulla alueella ja osa harvaan astutuilla alueilla, jolloin laitosten välillä on eroja käyttäjämäärissä suhteutettuna verkostopituuteen. Käytännössä suuri käyttäjämäärä verkostopituutta kohti tarkoittaa tehokkaampaa tapaa kattaa kustannuksia. Verkostot muodostavat huomattavan osan laitosten kustannuksista. Verkostosta huolehtiminen vaatii laitoksilta korjausinvestointeja. Lisäksi vesihuoltolaitos rakentaa uutta verkostoa, kun toiminta-alue laajenee. Veden käsittelyn kustannuksiin vaikuttavat myös käsittelymenetelmät, jotka vaihtelevat laitoksen raakavesilähteen mukaan. Raakavesilähde taas riippuu laitoksen koosta ja maantieteellisestä sijainnista. Raakavetenä voidaan käyttää pinta- tai pohjavettä. Pintavesi vaatii yleensä tehokkaamman käsittelyn kuin pohjavesi. Myös jätevedenkäsittelyn kustannukset riippuvat käsittelymenetelmistä, joihin vaikuttavat puhdistuslaitokselle asetetut ympäristölupaehdot sekä puhdistamon koko.

Vesihuoltolaitoksen maksujen vuotuiset osatekijät

X

Keskimääräinen veden hinta (€/mᶾ) Suomessa vuonna 2023

(sisältäen vuonna 2023 voimassa olleen arvonlisäveron 24 %)

• Veden käyttömaksu 2,20 €/m3, koko maan keskiarvo
• Jätevesimaksu 3,26 €/m3, koko maan keskiarvo

(yksi kuutiometri on 1000 litraa)

Paineita vesihuoltomaksujen nostamiseen

Investointitarpeiden, erityisesti verkostojen saneerauksen, voimakas kasvu aiheuttaa paineita vesihuoltomaksujen nostamiseen. Viimeisten noin 10 vuoden aikana vesihuoltomaksut ovat maassamme keskimäärin nousseet noin 3 % vuosivauhdilla. Tällä tahdilla verkostojen korjausvelka uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi.

Vesihuollon toimitusvarmuuden ja palvelun hyvän laadun turvaamiseksi arvioitujen investointien maksaminen edellyttää jatkossa selvästi aiempaa isompia korotuksia. Paikoin korotustarve voi olla jopa yli 10 % luokkaa vuosittain. Esimerkiksi omakotitalon keskimääräisissä vesihuoltomaksuissa - luokkaa 600-700 euroa vuodessa - voisi korotustarve olla 50-100 euroa.

Veden käyttäjille maksujen tason ennakoitavuus on tärkeää. Tämä voi toteutua vain pitkän aikavälin suunnittelun ja siihen pohjautuvan vastuullisen päätöksenteon avulla.

Verkostot ovat keskeisin osa vesihuoltopalvelua, sillä verkoston kautta asiakas saa veden käyttöönsä ja viemäriverkon kautta jätevesi johdetaan pois asiakkaalta. Siksi on erittäin tärkeää, että verkosto on hyvässä kunnossa. Korjausikään tulevan verkoston määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvä korjaustarve edellyttää vesimaksujen korottamista nykyisestä.

Syksyllä 2020 valmistuneen valtakunnallisen selvityksen perusteella vesihuollon investointitarpeet kaksinkertaistuvat tulevien 20 vuoden aikana viime vuosien alle 400 miljoonan euron tasosta. Kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat investointitarvetta vielä lisää. Uusinvestointien tarve keskimäärin vähenee, mutta erityisesti vesihuollon verkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa voimakkaasti.

Verkostot muodostavat noin 80 % koko vesihuoltolaitoksen omaisuuden arvosta. Niiden saneerauksen osuus investointitarpeista kasvaa noin 60 %:iin eli noin 480 milj. euroon nykyisestä 100-120 milj. euron vuositasosta. Laitosten omistajien ja paikallisten päättäjien pitää ymmärtää tämän kriittisen infran pitkäjänteisen omaisuudenhallinnan merkitys vesihuollon turvallisuudelle ja jatkuvuudelle.

Oikein mitoitettu saneerausmäärä säilyttää omaisuuden arvon parhaiten.

Vaihtoehtoja ei ole: vesijohtoverkoston rappeutuminen tuo mukanaan vesikatkoja ja mahdollisia vedenlaatuongelmia terveysriskeineen. Viemäriverkoston osalta seurauksena saattaa olla viemärivuotoja ja päästöjä vesistöön. Näistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saneerauskustannuksia kalliimpia.

Lisätietoja julkaisusta Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040, Afry, 2020: https://www.vvy.fi/site/assets/files/5239/vesihuollon_investointitarpeet_vvy_10092020_final.pdf

Suomalaisessa vesihuollossa kestävä kehitys ja ilmastoneutraalius on keskeisiä tavoitteita mm. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa, jonka yhtenä tavoitteena on hiilineutraali vesihuolto Suomessa vuonna 2030. Päästötavoitteet ovat osana myös kuntien päätöksentekoa.

Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut -hanke loi suositukset päästöjä vähentävien toimenpiteiden tunnistamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen vesihuollossa. Julkaisu sisältää suositukset vesihuoltolaitoksen hiilijalanjäljen laskennasta, yksikköpäästöjen laskennasta asukaskohtaisesti sekä kuutiokohtaisesti talousvedelle ja jätevedelle kasvihuonekaasuprotokollaan (GHG-protocol) pohjautuen. Lisätietoja ja makstuon julkaisu tästä linkistä.

Suomen ympäristökeskuksen Vesihuki-hankkeessa edistetään vesihuoltosektorin hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista sekä päästövähennystoimien tehokasta ja vaikuttavaa kohdentamista. Hankkeen ensimmäisessä osiossa määritetään vesihuollolle hiilijalanjälki valtakunnallisella tasolla ja arvioidaan erilaisten päästövähennystoimien vaikuttavuutta. Lisää Suomen ympäristökeskuksen sivuilta tästä linkistä.

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökalun avulla voi laskea suuntaa antavia tuloksia laitoksen elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hankkeella on myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta. Lisätietoja tästä linkistä.

Jätevesien puhdistus on Suomessa korkeatasoista. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin asettamat raja-arvot saavutetaan useimmiten jopa kirkkaasti ja puhdistamojen toiminta on usein varmuuden vuoksi ja vapaaehtoisesti vielä kansallisia lupamääräyksiäkin parempaa. Ympäristöministeriön green deal –konseptissa on luotu viitekehys tällaiselle vapaaehtoiselle ilman sääntelyä tapahtuvalle ympäristön suojelun tasoa parantavalle toiminnalle yhteisen sopimuksen ja erikseen tehtävien sitoumusten muodossa. Lisätietoa Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimuksesta tästä linkistä. Lue myös Liity mukaan green deal -joukkoontästä linkistä.

 Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävimpiä ympäristömme suojelijoita. Ilman jätevedenpuhdistuslaitoksia käyttämämme vesi päätyisi sellaisenaan ympäristöön.

Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus vuosilta 2019-2020

Selvityksen perusteella lietteen hyötykäyttö on pysynyt korkealla tasolla. Selvitykseen sisällytettyjen käsittelylaitosten käsittelemän lietteen kokonaismäärä oli noin 135 000 tonnia kuiva-ainetta vuosina 2019 ja 2020. Tästä määrästä lähes 90 % loppukäsiteltiin 25:ssa suurimmassa laitoksessa. Tulokset osoittavat, että suurin osa lietteestä käsitellään biokaasulaitoksissa Suomessa. Vuosina 2019 ja 2020 lähes 80 % lietteestä mädätettiin. Lisätietoja ja raportti tästä linkistä.

Puhdistamomullan käyttäminen on tärkeä osa kiertotaloutta

Vesilaitosyhdistys on julkaissut esitteen, jossa kerrotaan puhdistamomullan hyödyistä sekä siihen liittyvistä riskeistä.

Suomessa puhdistamolietteet sisältävät noin 11 % kaikista kierrätysbiomassojen fosforista. Käyttämällä puhdistamomultaa saadaan luonnollinen fosfori takaisin kiertokulkuun ja edistetään kiertotaloutta.  Puhdistamomullan käyttäminen on tärkeä osa kiertotaloutta -esite löytyy tästä linkistä.  

Jokaisella viemäriverkostoon liittyneellä taloudella on kodistaan suorayhteys vesistöön. Kodin viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.

• Käytä ympäristöystävällisiä kodin kemikaaleja.
• Käytä kodin kemikaaleja kohtuullisesti ja annostele pyykin ja astioiden pesuaineet oikein. Suomessa vesi on pehmeää, joten käytä pehmeän veden annostelua.
• Toimita lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.
• Laita biojäte biojäteastiaan, ei viemäriin.
• Laita rasva jähmetettynä biojätteeseen tai hyvin pakattuna sekajätteen joukkoon, ei viemäriin.
• Johda kiinteistön sadevedet maastoon, ojiin tai hulevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettu sadevesi vaikeuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaa.

Lisää tietoa pytty-nettisivustoltatästä linkistä.
Tarkempia ohjeita hulevesien johtamisesta antaa paikkakuntasi vesihuoltolaitos.