Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Juomavesidirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Juomavesidirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Ministeriö asetti vuonna 2021 direktiivin täytäntöönpanemiseksi ohjausryhmän ja viisi eri sidosryhmien jäsenistä koostuvaa alatyöryhmää. VVY:llä on edustus ohjausryhmässä ja kolmessa alatyöryhmässä.

Mikä muuttuu uuden juomavesidirektiivin täytäntöönpanon myötä?

Juomavesidirektiivin keskeisenä ajatuksena on talousveden laadun turvaaminen raakaveden laatuun vaikuttavien tekijöiden ja talousvettä toimittavien laitosten vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan keinoin. Vesienhoidossa kerättävät tiedot pohja- ja pintavesimuodostumien tilaan kohdistuvista paineista ja ihmistoiminnan vaikutuksesta, vesihuoltolaitosten raakaveden seuranta ja veden toimitusketjuun liittyvien riskien arviointi sekä talousveden laadun valvonta tulee saada nivottua tiiviiksi toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi niin lainsäädännöllisesti kuin käytännön riskienhallintatyön ja valvonnan osalta.

Direktiivin täytäntöönpano edellyttää myös tietojärjestelmien kehitystyötä kansallisella tasolla ja tietojen toimittamisen osalta myös vesihuoltolaitoksilla ja laboratorioissa. Vesimuodostumien seurantatiedot ja talousveden tutkimustulokset täytyy saada nykyistä kattavammin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmiin. Näin tiedot palvelevat tehokkaammin ja laajemmin viranomaisia, vesihuoltolaitoksia ja veden käyttäjiä. Direktiivi myös edellyttää, että direktiivin täytäntöönpanon valvomiseksi EU:n komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksella on pääsy muodostuviin kansallisiin tietokokonaisuuksiin.

Direktiiviuudistuksessa juomaveden laatuvaatimukset päivitettiin ajantasaisen tiedon mukaisiksi. Talousveden laadun valvontaan tulee laatuvaatimukset seuraaville uusille muuttujille: bisfenoli A, haloetikkahapot, kloraatti, kloriitti, mikrokystiini-LR, PFAS-yhdisteet. Talousveden on täytettävä uudet laatuvaatimukset viimeistään 12.1.2026. Lisäksi päivitettiin viiden olemassa olevan laatuvaatimuksen raja-arvot.

Edellisten lisäksi vesihuoltolaitoksille tulee uusia velvoitteita talousveden laadun valvontaan, vesijohtoverkoston vuotovesien määrän raportointiin ja veden käyttäjien tiedottamiseen talousveden laadusta, hinnasta ja vesilaitosten toiminnan tehokkuudesta. Muita lainsäädännöllisiä ja käytännön haasteita aiheuttavia direktiivistä tulevia velvoitteita ovat mm. kiinteistöjen vesijärjestelmiltä edellytetty riskinarviointi, talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien hyväksyntä ja niistä valmistettujen tuotteiden markkinavalvonta sekä toimenpiteet talousveden saatavuuden parantamiseksi heikoimmissa asemissa oleville ja syrjäytyneille väestöryhmille.

Juomavesidirektiivin edellyttämät lainsäädäntömuutokset tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään tammikuussa 2023. Hallituksen esitys lakimuutoksista on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle helmikuussa 2022. Asetustason muutokset valmistellaan ja lähetetään lausunnoille viimeistään heti kesän jälkeen.

Lisätietoja direktiivin täytäntöönpanon valmistelusta, tavoitteista ja työryhmien kokoonpanosta Valtioneuvoston hankeikkunassa: val-tioneuvosto.fi/hankkeet, hankenumero STM010:00/202, https://stm.fi/hanke?tunnus=STM010:00/2021.

Jaa sivu:

Tulosta