Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta.  Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Suomen tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila. Tavoitteen saavuttamisessa keskeinen työkalu on vesistöjen ekologinen tilaluokitus, joka jaottelee vesistöt viisiportaisella asteikolla erinomaisesta huonoon. Nyt julkaistussa Suomen Kalankasvattajaliiton teettämässä selvityksessä kuvattiin kuinka tilaluokituksen taustalla olevaa tietoa kerätään ja käsitellään, sekä miten sitä hyödynnetään luokituksen määrittelyssä.

”Halusimme selvittää kuinka vesistön käyttöä suunnittelevissa hankkeissa voi arvioida vaikutusta ekologiseen tilaluokitukseen ja luokituksen muodostaviin laatutekijöihin. Selvityksessä todettiin, ettei mallinnus ja vaikutustenarviointi ole nykyisellään mahdollista, sillä luokituksen laatimiseen liittyy lukuisia, osin läpinäkymättömiäkin menetelmiä. Ympäristötiedon avoimuutta on tarpeen kehittää jatkossa, jotta toiminta vesistöissä kohdentuu oikein”,  kertoo Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

”Mikäli ympäristötieto olisi avoimempaa, voisivat kalankasvatusyritykset ottaa vesien tilan aiempaakin paremmin huomioon jo tuotantoa suunnitellessa. Samalla löytyisi sopivat kohteet tämän yhteiskunnallisesti tärkeän elinkeinon kehittämiseksi – nythän kalankasvatuksen laajentaminen on hyvin vaikeaa”, jatkaa Skytén-Suominen.

Vesistöjen ekologista tilaa kartoittaneen selvityksen on toteuttanut kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting Oy.

”Tietoa vesistöjen ekologisesta tilasta tuottavat useat eri viranomaiset, joiden kanssa teimme yhteistyötä selvityksen aikana. Hankkeessa yhdistettiin vahva luonnontieteellinen osaaminen hallinnon ja juridiikan asiantuntemukseen”, kertoo liiketoimintajohtaja Mari Saario Gaia Consultingista.

”Jatkossa hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin olisi tarpeen rakentaa yhteinen toimintamalli, joka hyödyntää luonnontiladataa, yhteisiä mallinnusmenetelmiä sekä vahvaa vuoropuhelua”, jatkaa Saario.

Tavoitteet vesistöjen hyvästä tilasta ja sinisen biotalouden lisäämisestä koskettavat useita yhteiskunnan toimijoita. Työtä tavoitteiden eteen jatketaan yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. 

Kalankasvattajaliiton tiedote ja Pintavesien tilaluokituksen ja hankkeiden vaikutusarvioinnit esiselvitys löytyvät alla olevan linkin kautta: https://www.kalankasvatus.fi/vesistojen-hyvan-ekologisen-tilan-saavuttaminen-edellyttaa-ymparistotiedon-avoimuutta/