Teollisuuden Veden yhdessä 11 vesihuoltolaitoksen kanssa toteuttamassa VERLA-hankkeessa tarkasteltiin vesihuoltolaitosten verkostoissa toteutettujen verkostotöiden vaikutuksia verkostoveden mikrobiologiseen laatuun käyttäen viljelystä riippumattomia menetelmiä. Hanketta rahoittivat myös maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.   

Verkostoveden mikrobiologista laatua tutkittiin DNA:n havaitsemiseen ja kvantitointiin pohjautuvalla qPCR -menetelmällä sekä solujen energiavarastona toimivan adenosiinitrifosfaatin (ATP) -mittauksilla. Tulosten tarkastelussa on syytä huomata, että nämä veden mikrobiologista laatua kuvaavat muuttujat eivät kerro, ovatko havaitut mikrobit eläviä vai kuolleita, tai ovatko ne ylipäänsä haitallisia ihmisen terveydelle vai ympäristöstä peräisin olevia, vesijohtoverkostoissa ja niiden biofilmeissä yleisesti esiintyviä mikrobeja. Tuloksia ei voi verrata mikrobien viljelymenetelmillä saatuihin tuloksiin. Muuttujilla voidaan kuitenkin seurata veden mikrobiologisen laadun muutoksia eri ajankohtina ja erityisesti ATP-menetelmää pidettiin saatujen tulosten perusteella nopeana ja luotettavana veden mikrobiologisen yleistilan mittarina.  

Tutkimusten perusteella verkostoveden desinfiointitapa vaikutti voimakkaasti veden mikrobiologiaan ennen verkostotöitä ja kuukausia töiden päättymisen jälkeen, mutta etenkin töiden aikana ja muutamia viikkoja töiden jälkeen. Klooriamiini hillitsi odotetusti vesijohtoverkoston mikrobikasvua tehokkaammin kuin desinfiointi natriumhypokloriitilla tai UV-desinfiointi. Verkostotyökohteissa, joista oli riittävän pitkä seuranta ja joissa tapahtui muutoksia, todettiin mikrobiologisen tilan palautuvan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa verkostotöiden päättymisestä, mutta tutkitun mikrobiston väheneminen jatkui joissakin tapauksissa puoleen vuoteen asti. 

Desinfiointitavan voimakas vaikutus vaikeutti muiden vaikutusten havaitsemista, mutta verkon kunto heijastui mikrobiologiaan. Erityisesti silloin kun verkosto oli käyttöikänsä päässä, veden mikrobiologisessa laadussa nähtiin muutoksia jo ennen verkostotöiden alkua, mutta muutokset korostuivat töiden aikana ja muutamia viikkoja niiden päättymisen jälkeen. Yli kuukauden kuluttua töiden päättymisestä mikrobiologinen laatu oli elävien mikrobien osalta tasaantunut kaikissa verkoissa, joista oli saatu tällainen pidemmän aikajänteen seurantanäyte. Verkoston huuhteluilla/pesuilla ei havaittu vaikutuksia veden mikrobiologiseen laatuun.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on rahoittanut hanketta. Tarkempaa tietoa hankkeesta ja sen loppuraportti löytyvät Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisteristä esim. hakusanalla Verla.