Verkostosuunnittelun kaivokorttiprosessin optimointi -BIM suunnittelusta työmaalle ja verkkotietoon -hankkeen toteutti AFRY Finland Oy. Työstä tehtiin diplomityö Tampereen yliopistolle. Hankkeessa olivat mukana ohjausryhmässä ja/tai rahoittamassa hanketta Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, neljä vesihuollon jäsenlaitosta, kaksi kaivotoimittajaa sekä buildingSMART Finland. Ohjausryhmän lisäksi haastateltavina olivat toinen suunnittelutoimisto, kaksi kaivotoimittajaa sekä maanrakennusalan yritys. Työ lähtötiedot koottiin haastatteluista ja kirjallisuudesta. Ohjausryhmässä saatuja tuloksia kommentoitiin, annettiin kehitysideoita ja jalostettiin hankkeen tuloksiksi sekä toimenpide-ehdotuksiksi.

Yhdessä vesihuollon verkostorakentamishankkeessa saattaa olla satoja yksilöllisiä kaivoja, jotka kaikki täytyy valmistaa mittatilaustyönä. Tyypillisesti kaivojen valmistuksen lähtötietoina on suunnittelijan tekemiä PDF-muotoisia kaivokortteja. Kaivokorttiprosessi on usein koettu työlääksi ja virhealttiiksi työvaiheeksi verkostohankkeissa. Verkostosuunnittelun kaivokorttiprosessin optimointi -hankkeessa selvitettiin haastattelemalla kaivokorttiprosessin osapuolten ongelmia ja tarpeita kaivokorttiprosessiin liittyen, sekä etsittiin havaittuihin ongelmiin prosessia parantavia ja korjaavia toimintatapoja.

Työn tulokset jakautuivat kaivokorttiprosessin kuvaukseen ja kehitystarpeisiin sekä havaittujen ongelmien ratkaisuehdotuksiin.  Prosessin ja ongelmien kuvaus lisää ymmärrystä kaikille kaivokorttiprosessissa mukana oleville, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Kaivokorttiprosessin vaiheet ja tiedonkulku on kuvattu hankkeessa kaavioin. Työssä on kerrottu eri vaiheiden ongelmakohtia ja selvitetty niiden syitä.

Työn tuloksena kaivokorttiprosessissa kahtena isona kehitystarpeena havaittiin virheellisten kaivokorttien vähentäminen sekä kaivokorttiprosessissa tiedon siirtymisen parantaminen. Virheiden vähentämiseen toimenpide-ehdotuksena oli työssä luodun kaivojen tarkastuslistan käyttöönottoa alalla sekä tarvittaessa tarkastuksen automatisointia suunnitteluohjelmissa. Tarkastulistamalli on esitelty diplomityössä ja hankeen esittelymateriaalissa.

Kaivotiedon siirtymisen parantamiseksi ehdotettiin siirtymistä PDF-muotoisista kaivokorteista taulukkomuotoisten kaivokorttien käyttöön sovittavalla tietosisällöllä. Taulukkomuotoiset kaivokortit olisivat muun muassa PDF-kaivokortteja muokattavampia, jolloin kaivotietoja voisi lisätä kaivoille prosessin edetessä. Taulukkomuotoinen tieto olisi siirrettävissä helpommin myös verkoston omistajan verkkotietojärjestelmään. Kaivokorttitaulukkoon ehdotettu tietosisältö on koottu esimerkkitaulukoksi diplomityössä. Kaivokorttitaulukon tietosisältö tulisi alalla vakioida ja ottaa huomioon samalla myös tulevaisuuden inframallien tietosisältö.

Pidemmän aikavälin toimenpiteenä ehdotettiin siirtymistä kokonaan tietomallipohjaiseen kaivotietojen käsittelyyn. Tietomallien kautta tiedonsiirto poistaisi taulukoinnin välivaiheen. Tällöin tieto voitaisiin viedä suoraan suunnitelmista, kaivovalmistajan ja kaivon rakentajan tiedoilla täydennettynä, verkoston omistajan verkkotietojärjestelmään.

Hankkeen loppuraportti on saatavilla Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisteristä sekä osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301111314