Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään ja tunnistamaan työn haitta- ja vaaratekijöitä ja riskiarvion pohjalta toteuttamaan toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Velvoite koskee myös työhön liittyviä biologisia riskejä. Niitä aiheuttavat työturvallisuuslainsäädännönmukaiset biologiset tekijät eli mikro-organismit (mm. bakteerit, hiiva- ja homesienet, virukset ja alkueläimet) ja niiden aineenvaihdunta- ja hajoamistuotteet sekä rakenneosat (esim. endo- ja mykotoksiinit).

Biologiset tekijät aiheuttavat sairastumisia, joista osa voi kehittyä ammattitaudiksi. Biologisten tekijöiden osalta työturvallisuuslakia täydentävät joko suoraan tai välillisesti lukuisat muut säädökset. Ne perustuvat EU:n lainsäädäntöön ja niiden noudattamista on alettu valvoa aluehallintovirastojen työturvallisuustarkastuksissa.

Biologiset tekijät ovat yleensä hajuttomia ja näkymättömiä, joten niiden aiheuttamia vaaroja on vaikea ennakolta havaita. VVY:n viemärilaitosryhmä on saanut valmiiksi noin vuoden kestäneen laitoskohtaisen kehittämishankkeen, jossa on luotu ohjeistus biologisten tekijöiden aiheuttamien riskien tunnistamiseen ja hallintaan.

Keskeinen toimenpide on riskinarviointiprosessi, jossa tunnistetaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia biologisia tekijöitä. Siinä yksilöidään altistumistilanteet, niiden todennäköisyys ja seuraukset. Jos seurauksena on terveydelle vähintään kohtalainen riski, määritellään korjaavat toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi. Käytännön pulmia on aiheuttanut STM:n asetus biologisten tekijöiden luokituksesta neljään ryhmään. Miten voidaan arvioida asetuksessa mainittujen tekijöiden esiintymistä jätevedessä, kun käytännössä on mahdotonta selvittää siinä olevat taudinaiheuttajat? Soveltuvia analyysimenetelmiä ei ole, ja monien luetteloitujen mikrobien esiintyminen jätevesissä on satunnaista.

Ohjeistuksessa jäteveden välityksellä leviävät biologiset tekijät käsitellään riskiarvioinnissa yhtenä kokonaisuutena. Arvioinnissa käydään läpi erilaiset työvaiheet, joissa on mahdollista altistua jäteveden biologisille tekijöille joko hengityksen, kosketuksen tai nielemisen kautta. Sen pohjalta mietitään todennäköisyyttä, seurausvaikutusta ja toimenpiteitä altistumisen poistamiseksi, vähentämiseksi tai suojautumiseksi. Biologisiin riskeihin voi törmätä myös maasto- ja siivoustöissä sekä erilaisissa kunnossapitotehtävissä, esimerkkeinä puutiaisaivokuumetta ja myyräkuumetta aiheuttavat virukset. Tunnetuin esimerkki on Covid-19 -virus, joka kosketti koko maailmaa.

Laaditussa ohjeistuksessa käydään läpi aihepiiriin liittyvä lainsäädäntö ja velvollisuudet todettujen altistumistilanteiden luetteloinnin, terveystarkastusten, rokotusten ja lisääntymisterveyden suojelemisen osalta. Laitoksella tehty biologisten riskien kartoitus ja sen pohjalta tunnistetut hallintakeinot ovat myös tärkeä apu urakoiden, asennustöiden ja kunnossapitotöiden hankinnassa etenkin viemärilaitostoiminnassa. Rakennustöissä biologiset riskit on huomioitava lakimääräisessä turvallisuusasiakirjassa. Jos työ ei sisällä rakennustyötä, biologiset riskit suojautumisohjeineen on saatettava yhteistyökumppaneiden tietoon viimeistään perehdytyksen yhteydessä.

Työturvallisuusriskejä voivat aiheuttaa myös esim. kyyn puremat ja ampiaisen pistot, mutta niitä biologisten tekijöiden erityislainsäädäntö ei koske. Tämä johtuu siitä, että terveyshaitta aiheutuu kyyn tai ampiaisen valmistamasta myrkystä eikä biologisesta tekijästä (tartuntavaaraa ei ole). Näiden osalta riskinarviointi ja haittojen torjunta toteutetaan työturvallisuuslain yleisiä periaatteita noudattaen.

Ohjeistus koostuu VVY:n monistesarjan julkaisusta, sitä tukevasta powerpoint-esityksestä sekä riskinarviointia varten tehdystä excel-mallista. Työ tilattiin Työterveyslaitoksesta, jonka vastuuhenkilönä ohjeistuksen laati vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen. Laadinnan projektiryhmään osallistuivat Jani Hannula (Turun Seudun Puhdistamo Oy), Mari Heinonen (HSY), Petteri Jokinen (HSY), Jukka Meriluoto (HS-Vesi) ja Paula Lindell (VVY). 

Aurinkoisia kesäpäiviä toivotellen,
Jukka Meriluoto

Kirjoittaja on VVY:n viemärilaitosryhmän jäsen ja HS-Veden toimitusjohtaja. (Kuva: oma arkisto)

Maksuttoman pdf-julkaisun voi lukea VVY:n verkkokaupasta kohdasta: Biologiset riskitekijät vesihuoltolaitoksella