facebook twitter

Suosituksia pohjavedenoton velvoitetarkkailun kehittämiseen

Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman hankkeen raportissa todetaan, että pohjaveden tarkkailusuunnitelmien laatua pitäisi parantaa ja tarkkailua yhtenäistää alueiden erityispiirteiden mahdollistamissa rajoissa. Lisäksi tarkkailutuloksia pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.

Pohjavedenoton velvoitetarkkailusta ei ole ollut valtakunnallisia ohjeita ja tarkkailusuunnitelmien sisältö ja laajuus vaihtelevat. Vedenoton velvoitetarkkailu on monipuolistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kattamaan määrällisen tarkkailun lisäksi myös laajemmin pohjaveden laatua sekä biologisia kohteita. Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman hankkeen tavoitteena oli selvittää pohjavedenoton velvoitetarkkailun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esittää suositusehdotuksia velvoitetarkkailun järjestämiseksi. Hanke käsitti kirjallisuusselvityksen sekä vesihuoltolaitoksille ja ELY-keskuksille suunnatut kyselytutkimukset ja ryhmätapaamiset. Lisäksi tarkasteltiin viimeaikaisia vedenoton lupapäätöksiä ja niihin liittyviä vedenoton tarkkailusuunnitelmia.

Raportissa annetaan seuraavat suositukset pohjavedenoton velvoitetarkkailun kehittämiseen:

  • Tarkkailusuunnitelmien laatua pitäisi parantaa ja yhtenäistää suunnitelmien sisältöä alueiden erityispiirteiden mahdollistamissa rajoissa.
  • Tarkkailu tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa osaksi yhteistarkkailua.
  • Tarkkailutiedot pitäisi toimittaa valvontavianomaisille sellaisessa muodossa, että ne ovat helposti siirrettävissä valtakunnallisiin tietojärjestelmiin.
  • Tarkkailutulosten sähköistä tiedonsiirtoa valtakunnallisiin tietojärjestelmiin tulee edistää. Lisäksi tulee kehittää nykyisiä tietojärjestelmiä palvelemaan entistä paremmin vedenoton tarkkailutulosten tallentamista ja hyödyntämistä.

Vesiluvan haltija velvoitetaan tarkkailusuunnitelmassa tarkkailemaan vedenoton mahdollisia vaikutuksia lähiympäristön pohjavesioloihin ja luonnonolosuhteisiin ja osoittamaan tarkkailulla myös lupamääräysten noudattamisen. Tarkkailusuunnitelmassa esitetään miten pohjavedenoton velvoitetarkkailu toteutetaan käytännössä ja kuinka tulokset raportoidaan. Tarkkailusuunnitelmat ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Tarvittaessa tarkkailusuunnitelman hyväksyjä (AVI tai ELY-keskus) voi tehdä niihin muutoksia.

Vedenottomäärien, pohjaveden pinnan korkeuden ja pohjaveden laadun tarkkailu ovat myös osa vesihuoltolain selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuutta (119/2001) sekä talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain (763/1994) ja talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaista omavalvontaa. Velvoitetarkkailun tietoja voidaan käyttää myös vesienhoitolain mukaisessa seurannassa ja vesienhoitosuunnitelman laadinnassa.

Hanke toteutettiin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella.

Raportti löytyy täältä http://hdl.handle.net/10138/306872

Jaa sivu:

Tulosta