Toisinaan uusissa vesijohtoverkoston osissa havaitaan korkeita heterotrofisten bakteerien lukumääriä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa hankkeessa selvitettiin syitä tähän mikrobikasvuun. Hankkeessa tutkittiin talousveden mikrobiologisen laadun muuttumista viidellä pohjavesilaitoksella (kuusi verkostoa), joille oli rakennettu uusi vesijohtoverkoston osa. Kustakin kohteesta kerättiin vesinäytteet ennen uuden verkostonosan alkua ja sen jälkeen. Talousvesinäytteistä tutkittiin heterotrofisen bakteerien (pesäkeluku) määrän lisäksi mikrobien kokonaislukumäärä, partikkelien lukumäärä, mikrobiravinteet sekä fysikaalis-kemiallisia vedenlaatuparametrejä.

Mikrobikasvua havaittiin viidessä tutkitussa kohteessa talousveden virrattua uuden verkostonosan läpi. Mikrobikasvu oli mitattavissa pesäkelukumäärän kohoamisena sekä kahdessa verkostossa myös mikrobien kokonaislukumäärän kohoamisena. Pesäkeluvun heikkoa yhteyttä mikrobien kokonaislukumäärään selittänee se, että viljeltävien bakteerien lukumäärä (pesäkeluku) kattoi yleisesti alle 1% verkostoveden mikrobien kokonaislukumäärästä. Mikrobikasvua tapahtui selvimmin niissä verkostovesissä, joiden mikrobiravinteiden, joko assimiloituvan orgaanisen hiilen (AOC) tai mikrobeille käyttökelpoisen fosforin (MAP), pitoisuudet olivat suuria.

Tutkimuksen havaintojen perusteella uudessa verkostossa tapahtuvaan mikrobikasvuun voi vaikuttaa mikrobeille käyttökelpoisten ravinteiden (AOC ja MAP) liukeneminen uusista putkilinjoista talousveteen.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti THL:n toteuttamaa hanketta.

Hankkeen loppuraportti löytyy Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisteristä esimerkiksi hakusanalla mikrobikasvu.