Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan: Riskienhallinta ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat jatkossa entistä tärkeämpiä talousveden säännöllisessä laadunvalvonnassa. Uusi asetus tuo talousveden valvontaan lisää joustavuutta ja edellyttää ottamaan talousveden laadun säännöllisessä valvonnassa entistä paremmin huomioon paikalliset veden laatua uhkaavat vaarat. Riskienhallinnan tuloksia käytetään hyväksi myös kun vesilaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen varautuvat ehkäisemään ennalta talousveden laatuun liittyviä häiriötilanteita. Asetus tulee voimaan 27.10.2017.

Jos riskinarvioinnin tulokset antavat aihetta, vesilaitoksen on omavalvonnassaan tutkittava vettä tarkemmin ja seurattava veden laatuun vaikuttavia riskejä. Laitoksen on myös tehtävä suunnitelma toimenpiteistä riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä laitoksen tekemä riskinarviointi. Riskinarvioinnin tulosten perusteella talousveden viranomaisvalvonnan näytteiden määrää voidaan muuttaa joustavasti. Näytteiden määrää on lisättävä sellaisten terveydelle haitallisten aineiden osalta, joiden esiintyminen talousvedessä on kaikkein todennäköisintä tai joille ei pystytä määrittämään riittävän tehokkaita hallintakeinoja. Toisaalta riskinarvioinnin tulosten perusteella näytteenottoa voidaan myös vähentää tai asetuksessa tutkittavaksi säädettyjä aineita voi poistaa kokonaan viranomaisvalvonnasta.
 
Kiinteistöjen vesilaitteistoista, kuten vesijohdoista, hanoista ja liittimistä liukenee metalleja talousveteen. Viranomaisvalvonnassa talousveden kupari-, nikkeli- ja lyijynäytteet on jatkossa otettava ilman edeltävää veden juoksuttamista, kun tähän mennessä kaikki talousvesinäytteet on otettu veden juoksuttamisen jälkeen. Näytteenottomenetelmän muutoksella pyritään selvittämään, kuinka paljon talousveteen liukenee metalleja kiinteistöjen omista vesilaitteistoista. Tieto on tärkeä kiinteistön omistajalle ja asukkaille, jotta vettä osattaisiin juoksuttaa riittävästi ennen sen käyttämistä juomavetenä tai ruoanlaitossa.

Uutta on myös se, että viranomaisvalvonnassa voidaan käyttää jatkuvatoimisia mittareita. Niillä saadaan reaaliaikaista tietoa talousveden laadusta ja säästetään aikaa, koska kaikkia näytteitä ei enää tarvitse hakea, toimittaa laboratorioon ja odottaa laboratoriomääritysten valmistumista. Toistaiseksi jatkuvatoimisia mittareita ei ole vielä paljon käytössä.

Asetuksessa myös tarkennetaan kriteerit, joita kunnan terveydensuojeluviranomainen käyttää näytteenottajien pätevyyden arvioinnissa.

Asetuksella toimeenpannaan EU:n juomavesidirektiivin liitteiden mukaiset muutokset. Osa juomavesidirektiivin velvoitteista on jo aiemmin toimeenpantu Suomessa muuttamalla terveydensuojelulakia.

Riskienhallinta perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ns. Water Safety Plan -periaatteeseen talousveden laatua uhkaavien vaarojen tunnistamiseksi, riskien arvioimiseksi ja riskien hallintakeinojen määrittämiseksi.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, p. 02951 63315, etunimi.sukunimi@stm.fi

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 683/2017 (pdf)
• Talousvesi
• Talousveden toimenpideohjelma - Water Safety Plan
• Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta (video, Youtube)

Alkuperäinen uutinen sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asetuksen-muutos-velvoittaa-parantamaan-talousveden-riskienhallintaa