facebook twitter

Viemäreiden kuntotutkimusopas

VVY:n monistesarjan opas esittelee maailmalla käytettyjä kuntotutkimusmenetelmiä, joiden oikealla valinnalla saadaan lisättyä verkkojen kuntotutkimusmääriä nykyisestä, saadaan kohdennettua saneeraus- ja kunnossapitotoimenpiteet oikein ja tehokkaammin sekä saadaan arvokasta ja luotettavaa tietoa vesilaitosten omaisuudenhallinnan avuksi.

Viemäriverkon kuntotutkimuksia tehdään Suomessa pääasiassa läpiajettavilla kameroilla, ns. CCTV-menetelmällä. Vuotuiset kuntotutkimusmäärät suomalaisilla vesilaitoksilla ovat tyypillisesti alle 4 % verkkojen kokonaismäärästä. Tämä johtaa siihen, että koko verkon tutkiminen kertaalleen vie yli 20 vuotta. Siinä ajassa verkkojen ominaisuudet ehtivät muuttua hallitsemattomasti, eikä esimerkiksi rikkoutumien ehkäisyyn ja vuotovesien hallintaan saada riittävästi tietoa. Verkkojen saneeraukseen kohdentuu vuosittain selvästi alle 0,5 % verkoista, mikä merkitsee sitä, verkon uusiutumisikä on tyypillisesti 200-300 vuotta.

Tässä oppaassa tuodaan esille maailmalla käytettyjä kuntotutkimusmenetelmiä, joiden oikealla valinnalla saadaan lisättyä verkkojen kuntotutkimusmääriä nykyisestä, saadaan kohdennettua saneeraus- ja kunnossapitotoimenpiteet oikein ja tehokkaammin sekä saadaan arvokasta ja luotettavaa tietoa vesilaitosten omaisuudenhallinnan avuksi.

Oppaassa on taulukoissa esitetty tärkeimmät ja keskeisimmät kuntotutkimusmenetelmiin liittyvät asiat, sisältäen mm. kunkin kuntotutkimustyypin käytön reunaehdot ja sovellettavuus verkkojen kuntotutkimuksissa. Lisäksi oppaassa on esitetty erilaisiin tarpeisiin soveltuvia menetelmiä.

Julkaisun tekijät:
Tiia Lampola, WSP Finland Oy
Sakari Kuikka, SewCon Kuikka Oy

Viemäreiden kuntotutkimusopas (linkki päivitetty 13122018)

Jaa sivu:

Tulosta