Puhtaan veden tuleminen hanasta sekä jätevesien poistuminen kuluttajan asunnosta koetaan itsestään selvyydeksi. Usein vesihuoltopalveluiden merkitys huomataan vasta niiden puuttuessa.

Vesihuoltolaitoksen toiminta on kaikilta osiltaan sähköriippuvaista. Vedenottamot käyttävät sähköä puhdistusprosesseihin sekä veden toimittamiseen asiakkaille. Jätevesien johtaminen verkostossa puhdistamolle voi vaatia useampiakin pumppauskertoja. Jäteveden puhdistamon prosessit ovat riippuvaisia sähköstä. Verkostojen valvonta on myös osaltaan riippuvaista sähköstä laatumittauksien, tiedon toimittamisen sekä tietojen analysoinnin kautta.

Vesihuoltolaitoksen onkin syytä varautua tilanteisiin, jossa verkosta tulevaa sähköä ei ole käytettävissä. Edellisen talven aikana uutisoitiin maatamme uhkaavasta sähköpulasta ja sitä seuraavista tehonrajoituksista. Vastaava tilanne voi kuitenkin kohdata laitosta luonnonilmiöiden tai kolmannen osapuolen toiminnasta johtuen. Laitoksien onkin syytä varautua sähkön puuttumisen aiheuttamiin tilanteisiin.

Laitoksen omat tai käyttöönsä varaamat varavoimakoneet kriittisiksi luokitelluissa kohteissa ovat yksi mahdollinen ratkaisu hetkelliseen sähköpulaan. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista/ järkevää hankkia omaa konetta, vaan toisinaan kannattaa harkita varavoimakoneen vuokraamista. Sähköjen puuttuessa varavoimakoneita haluavat monet muutkin tahot, joten sopimukset niiden saamisesta kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen ”hässäkkää”. Kohteissa pitää myös olla valmiit varavoiman syöttöyhteet nopean toiminnan mahdollistamiseksi. Tämä asia kannattaakin ottaa huomioon saneerauksia tai varautumista suunniteltaessa.

Paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa on kannattavaa tehdä yhteistyötä ja luoda hyvät, toimivat yhteistyömallit mahdollisien sähkökatkojen varalle. Sähköverkot ovat jatkuvassa valvonnassa ja parhaassa tapauksessa verkkoyhtiön kanssa voidaankin ohjata viankorjausta esim. vedenottamoiden sähköntarvetta ajatellen. Se tosin vaatii hyvää yhteistoimintaa ja tahtotilaa molemmin puolin, mutta mahdollista se kuitenkin on. Sama toimii myös mahdollisien tehorajoituksien kohdalla: vesihuoltolaitoksen kriittiset kohteet onkin hyvä tuoda sähköverkkoyhtiölle tiedoksi, jotta verkkoyhtiö voi huomioida ne omissa suunnitelmissaan.

Vesihuoltolaitoksen on myös hyvä miettiä ja priorisoida omat kohteensa sähkön tarvetta ajatellen. Vedenottamot ja jäteveden puhdistamot ovat itsestään selviä kriittisiä kohteita, mutta samalla tavalla on huomioitava myös verkoston varrella olevat kriittiset asiakkaat. Sellaisia voivat olla esim. sairaalat, terveyskeskukset, eläintilat, elintarviketeollisuus,  tms. jatkuvaa veden toimitusta vaativat kohteet. Jäteveden pumppaamoketjut on hyvä miettiä samalla tavalla, koska puhtaan veden toimittamisen vaikutuksesta syntyy aina jätevettä.

Montaa asiaa voi suunnitella ja miettiä, mutta aina pitää myös tehdä jotain. Laitokset tai laitteet saattavat vaatia pieniä muutoksia, jotka taasen vaativat suunnittelua sekä rakentamista. Puhtaan veden toimittamista voidaan hoitaa myös renkailla, mutta se vaatii kalustoa niin autojen kuin säiliöidenkin osalta. Säiliöiden puhtaudestakin on vesihuoltolaitoksen oltava selvillä, jos niitä meinataan käyttää puhtaan veden jakeluun. Poikkeustilanteissa voidaan joutua tilanteeseen, etteivät resurssit riitä pitämään vesihuoltoa normaalilla tasolla, mitä silloin tehdään? Mistä toiminnoista luovutaan tai mitkä poikkeamat hyväksytään tapahtuvaksi.

Suunnittelun merkitystä ei voi liikaa korostaa, mutta yhtä tärkeätä on erilaisten tilanteiden harjoittelu. Harjoituksissa paljastuu usein puutteita, joita voidaan korjata tilanteen ollessa rauhallinen. Harjoittelemalla saadaan myös kokemusta ja taitoa toimia poikkeustilanteissa. Yhteisissä harjoituksissa luodaan myös erinomaista verkostoa eri viranomaisten (pelastuslaitos, poliisi, puolustusvoimat) tai osapuolien (kaupunki, hyvinvointialue tms.) välille.

Kirjoittajat:

Sami Väisänen, vesihuollon käyttöpäällikkö, Lappeenrannan Energiaverkot Oy. (Kuva: oma arkisto)

Teemu Lepistö,vesihuollon tuotepäällikkö, HeadPower Oy. (Kuva: oma arkisto).

Heli Härkki, vs. osastonjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY (Kuva: HSY)