Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesihuoltoala tarvitsee yhteistyötä selvitäkseen tulevaisuuden huoltovarmuudesta

Vesihuolto 2023 -päivien avajaisissa 10.5. järjestetyssä paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä vesihuoltoalan muutostarpeista. Suomessa vesihuolto toimii pääsääntöisesti hyvin. Vesihuoltolaitosten toiminnassa ja laadussa on kuitenkin suurta vaihtelua. Alan haasteina ovat mm. saneerausinvestointitarve ja pula osaajista. Monet vesihuoltolaitokset eivät kykene vastaamaan niille asetettuihin vaatimuksiin vähäisten resurssiensa vuoksi. Vaikka rakenteellisen uudistumisen tarve on tunnistettu jo pitkään, muutoksia on tapahtunut vain vähän. ”Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä” paneelikeskustelussa kuultiin erilaisia vesihuoltoalan edustajien näkemyksiä yhteistyön edistämiseen. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että vesihuoltolaitosten yhdistymisiä ja yhteistyötä tarvitaan.

Keskustelussa kävi aiempaa selvemmin ilmi, että vaikka vesihuolto toimii hyvin ja päivittäiset tehtävät hoidetaan, edellyttää tämä usein jatkuvaa venymistä, lisäksi monissa laitoksissa haasteina on pula osaajista ja kasvava saneerausvelka.  Jotta tilanne ei kärjistyisi ilmeiseksi kriisiksi, tarvitaan muutosta.

Keskustelun keskeiseksi viestiksi muodostui, että vesihuollon organisoinnin muutos edellyttää yhteistä tahtoa niin vesilaitoksilla työskenteleviltä kuin poliittisilta päättäjiltä.

Keskustelussa näkemyksiään oli kertomassa Ulla Tyrväinen, Ylä-Savon Vesi Oy:stä ja Tuomo Vilkkilä, Saarijärven Vesihuolto Oy:stä, molemmilla toimitusjohtajilla on käytännön kokemusta vesihuoltoalan organisaatioiden yhdistymisprosesseista. ”Saarijärvellä vesilaitosten yhteistyö onnistui, kun osapuolilla oli asiassa yhteinen tahtotila”, kertoi Tuomo Vilkkilä. ”Vesihuollosta päättäville kuntapoliitikoille tulisi pystyä viestimään tieto vesihuollon tilanteesta ja haasteista nykyistä paremmin”, totesi Ulla Tyrväinen.

Viranomaisasiantuntemusta ja valvonnallista näkökulmaa keskusteluun toi johtava vesitalousasiantuntija, Timo Virola, Etelä -Savon ELY-keskuksesta. ”Kuntiin tarvittaisiin pitkäjänteisesti kunnan toimintaa ohjaavaa vesihuollon politiikkaa”, ehdotti Timo Virola.

Keskustelussa mukana oli vuosien varrella konsulttina monissa vesihuoltoalan yhdistymisprosesseissa mukana ollut johtaja Reijo Kuivamäki AFRY Finland Oy:stä. Konsulttitoimisto on tänä keväänä toteuttanut selvityksen vesihuollon organisoinnista, jossa tarkasteltiin vesihuollon erilaisia ylikunnallisia organisointimalleja sekä niiden etuja ja haasteita. Myös Kuivamäki piti kuntien roolia tärkeänä ja totesi, että vesihuollon alueellisen suunnitelman konseptia pitäisi muuttaa siten, että siihen osallistuisivat myös kuntien johtajat ja maakuntahallinto.  

Paneelissa keskusteltiin myös vesihuoltoalaa koettelevasta henkilöstöpulasta. Vesilaitosyhdistyksen näkökulmasta käsin keskusteluun osallistui yhdistyksen uutena toimitusjohtajana kesäkuussa aloittava Riku Vahala. Vahala mukaan organisaatiorakenteella ja muodolla on merkitys sille, onko ala houkutteleva. ”Suuremmissa organisaatioissa on etenemispolkuja ja mahdollisuuksia työkiertoon”, sanoi Riku Vahala.

”Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä” paneelikeskustelu pidettiin 10.5. Vesihuolto 2023 -päivien avajaisissa Jyväskylän Paviljongissa. Keskusteluun osallistuivat Ulla Tyrväinen, toimitusjohtaja, Ylä-Savon Vesi Oy; Reijo Kuivamäki, johtaja, Vesiliiketoiminta, AFRY Finland Oy; Timo Virola, johtava vesitalousasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus; Tuomo Vilkkilä, toimitusjohtaja, Saarijärven Vesihuolto Oy; Riku Vahala, VVY:n toimitusjohtaja (1.6.2023 alkaen). Keskustelun vetäjänä toimi Taru Nikulainen, partneri, Brunnen Communications.

 

Avustamme mielellämme haastattelun järjestämisessä, mikäli medianne haluaa haastatella yllä mainittuja paneelikeskustelijoita.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, Osmo Seppälä,  osmo.seppala(a)vvy.fi

kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko, saijariina.toivikko(a)vvy.fi

tiedottaja Eeva Hörkkö, eeva.horkko(a)vvy.fi

(Joudumme pitämään tapahtuman ajan kännyköitä äänettöminä, joten 10.-11.5. meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla.)

Vesilaitosyhdistys (VVY) on vuonna 1956 perustettu vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Jäseninä on 299 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Yhteistoimintajäseninä on 187 alalla toimivaa yritystä ja muuta alan yhteisöä.  Vesilaitosyhdistyksen tavoitteena on varmistaa vesihuollon huoltovarmuus vahvistamalla vesilaitosten toimintakykyä. Huoltovarmuus turvataan kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpiteillä ja taloudellisesti kannustamalla vesilaitoksia yhdistymiseen. Yhteystiedot: vvy.fi, twitter @suomenvesi, puhelin (09) 8689 010.

 

Kuvat Tero Takalo-Eskola, TeroteMedia.

Jaa sivu:

Tulosta