Lue alkuperäinen tiedote STT-infosta tästä linkistä. Sieltä löydät myös linkin, josta voit ladata tutkimuksen.

Tutkimuksen tärkeimpiä tuotoksia ovat kriittisimpien toimenpiteiden kirkastaminen tulevaisuuden haasteiden selättämiseksi vesihuollon valtakunnallisille, alueellisille ja paikallisille avaintoimijoille sekä kokonaisvaltaisen viitekehyksen kehittäminen strategioiden toimeenpanoon. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muissa alan muutosprosesseissa. 

Toimintavarma ja laadukas vesihuolto on tärkeä osa kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiakriisi ovat entisestään korostaneet vesihuollon toimintaedellytysten turvaamisen sekä yli toimialojen ja valtionrajojen tapahtuvan yhteistyön tärkeyttä. Vaikka Suomen vesihuolto on kansainvälisellä tasolla verrattuna suhteellisen hyvin hoidettua, alalla on jo ennen näitä viimeaikaisia kriisejä tunnistettu tarve merkittäville uudistuksille. Toimintaympäristön muutosnopeuden ja kompleksisuuden kasvaessa, tarve systemaattiselle strategiselle suunnittelulle ja johtamiselle tulevat välttämättömiksi tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi myös vesihuoltoalalla. Strategioiden toimeenpanoista jopa 50–80 % on arvioitu epäonnistuvan.

Tutkimuksessa ELY-keskusten koordinoimien, kansalliseen vesihuoltouudistukseen pohjautuvien alueellisten vesihuoltostrategioiden toimeenpanon onnistumisen edellytyksiä parannettiin:

• Kehittämällä kokonaisvaltainen strategian toimeenpanon viitekehys
• Tunnistamalla kehitetyn viitekehyksen avulla systemaattisesti ja ennakoivasti toimeenpanon kriittisimmät haasteet ja onnistumista edistävät tekijät vesihuollon valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten avaintoimijoiden näkökulmasta
• Esittämällä vesihuollon avaintoimijoille keskeisimmät keinot edistää toimeenpanoa
• Lisäämällä ymmärrystä toimeenpanon haasteista ja onnistumista edistävistä tekijöistä sekä toimeenpanon onnistumisen tärkeydestä vesihuollon johtamisen ja päätöksenteon tueksi

Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselyllä. Puolistrukturoidussa haastattelussa ei anneta valmiita vastausvaihtoehtoja, joten menetelmällä varmistettiin uusien näkökulmien esille tuominen verrattain vähän tutkitusta aiheesta. Viitekehyksen kehittämisessä hyödynnettiin Salmisen (2008) ja Okumuksen (2003) luomia strategioiden toimeenpanon malleja ja muuta strategiakirjallisuutta ja -teorioita sekä haastatteluiden havaintoja. Laadullinen aineisto analysoitiin temaattisesti.

Tutkimuksessa esitetään seitsemän toimenpidekokonaisuutta strategioiden toimeenpanon kehittämiseksi

Toimenpidesuositukset vesihuoltostrategioiden toimeenpanoon:

1. Vesihuollon strategisen ohjauskokonaisuuden ja alueellisten vesihuoltostrategioiden aseman selkeyttäminen
2. Strategian kirkastaminen ja konkretisointi samalla yhteistä ymmärrystä luoden
3. Resurssien allokoinnin kehittäminen
4. Strategian merkityksen esille tuominen, johdon ja toimijoiden sitouttaminen ja riittävän strategiaosaamisen varmistaminen
5. Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen vesihuoltolaitosten ja kuntapoliitikkojen välille sekä alan muutoskyvykkyyden edistäminen
6. Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten vahvistaminen rakennemuutosta sekä riittävää autonomiaa ja päätöksenteon substanssiosaamista edistämällä
7. Kontrolli- ja palauteprosessien kehittäminen

Toimenpidesuositusten vastuutahot, kiireellisyys ja vaikeusaste on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä olevassa kuvassa sekä julkaisussa.

Tutkimuksessa vahvistui ensimmäistä kertaa laadittujen alueellisten vesihuoltostrategioiden toimeenpano tärkeäksi, mutta haastavaksi tehtäväksi, joka vaatii onnistuakseen systemaattista ja osin uutta toiminta- ja ajattelutapaa sekä hyvää strategista johtamista. 

– Tutkimuksessa tunnistetuilla keskeisillä toimenpiteillä on vesihuollon eri toimijoille tehty helpoksi lähestyä strategioiden toimeenpanoa. Strategioiden onnistuneella toimeenpanolla saavutettavat hyödyt voivat olla vesihuollon yhteiskunnallisen arvon takia merkittäviä, kertoo ELY-keskusten valtakunnallisen vesihuoltopalvelut-yksikön päällikkö Jyrki Lammila.

Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen vesihuoltolaitosten ja kuntapoliitikkojen välille keskeistä

– Tarve avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamiselle vesihuoltolaitosten johtajien ja kuntapoliitikkojen välille nousi tutkimuksessa hyvin vahvasti esille. Määrätietoisesti tarttumalla tähän kehittämiskohteeseen laitosten ja kuntien on mahdollista vastata moniin tutkimuksessa ja laajemminkin alalla tunnistettuihin keskeisiin haasteisiin, kuten resurssien allokointiin ja yhteistyön kehittämiseen. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri on edellytys minkä tahansa muutoksen onnistumiselle organisaatiossa, toteaa diplomityöntekijä ja ELY-keskusten valtakunnallisen vesihuoltopalvelut-yksikön johtava vesitalousasiantuntija Sanna Laakso.

Työn valvojana toimi Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala ja ohjaajina Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä ja Uudenmaan ELY-keskuksen Ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttö -yksikön päällikkö Timo Kinnunen. Työssä haastateltiin 24 vesihuollon toimijaa.

– Haluan kiittää kaikkia työhön osallistuneita mielenkiintoisista keskusteluista ja merkittävästä panoksesta työhön. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä työtä Suomen vesihuollon kehittämiseksi, lopettaa Sanna Laakso.