Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) on yleislaki, jota sovelletaan oikeudenkäyntiin mm. hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Olennaisin muutos koskee jatkovalitusta. Hallinto-oikeuden päätökseen saa jatkossa hakea muutosta, jos korkein hallinto-oikeus antaa valitusluvan. Lisäksi hallintopäätöksiin liitettävät valitusosoitukset tulee päivittää vastaamaan uuden lain säännöksiä, jotka koskevat valituksen sisältöä ja valitusten liitteitä. Jatkossa valitusosoituksessa on oltava myös tieto, että valituksen käsittelystä peritään maksu, samalla muutetun hallintolain (434/2003) mukaan. Laissa on siirtymäsäännöksiä. 

Kuntalain 16 luvun säännökset kunnallisvalituksesta ovat erityislain asemassa suhteessa tähän lakiin, ja tällä lailla on niihin nähden vain täydentävä merkitys. Hallintovalitus on kuitenkin usein muutoksenhakukeinona asioissa, joissa kunnan viranomaisen toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön ja muutoksenhausta säädetään erityislainsäädännössä. Kunnan jäsen ei voi tehdä hallintovalitusta, ainoastaan asianosainen. Niissä asioissa, joissa valitetaan hallintovalituksella, uuden lain ja erityis-lainsäädännön muutoksenhakukeinot menevät kuntalain edelle. Kuntaliiton yleiskirjeessä 15/2019 (19.12.2019) käsitellään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain keskeistä sisältöä kuntien ja kuntayhtymien kannalta, https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2019/uusi-hallintoprosessilaki.