Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Talousveden puhdistustavan muutoksella vain vähän vaikutusta verkostoveden laatuun ja mikrobistoon

Talousveden tuotannossa tehtävät prosessimuutokset, kuten desinfiointi- ja suodatustavan muutos, vaikuttivat vain vähän verkostoveden kemialliseen laatuun. Tulos saatiin THL:n toteuttamassa tutkimushankkeessa, joka sai Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta.

Talousveden desinfioinnissa käytetyn natriumhypokloriitin vaihtaminen klooriamiiniin ja UV-desinfiointiin sekä aktiivihiilisuodatukseen paransi jonkin verran verkostossa olevan talousveden mikrobiologista laatua. Muutos jäi kuitenkin varsin vähäiseksi, koska tutkitun verkostoveden laatu oli jo ennen prosessimuutoksia hyvälaatuista ja mikrobien kasvukyky vähäistä. Suomessa talousveden desinfioinnissa käytetään useimmiten klooridesinfiointia. UV-desinfioinnin suosio on lisääntynyt. Klooriamiini-desinfiointi ja aktiivisuodatus ovat käytössä melko harvoilla isoilla vesilaitoksilla, kuten Helsingissä.

Talousveden tuotannossa tehdään ajoittain yllä kuvatun kaltaisia hallittuja muutoksia, joilla pyritään parantamaan talousveden laatua ja turvallisuutta. THL toteutti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ja Kuopion Vesi Oy:n tukemana tutkimushankkeen, jossa selvitettiin kuinka talousveden desinfiointitavan vaihtaminen voi muuttaa verkostoveden mikrobiologista laatua.  

”Hankkeen tuloksista voidaan todeta se, että verkostoveden mikrobiologisten muutosten seuranta onnistui suunnitellusti. Jo hankkeen alkuvaiheessa havaittiin, että klooridesinfiointi sekä mikrobien käytettävissä olevat fosfori sekä orgaanisen hiilen määrä ylläpitävät verkostoissa mikrobien kasvukykyä”, kertoo johtava tutkija Ilkka Miettinen THL:stä.

Hanke toteutettiin vuosina 2020–2023, jolloin seurattiin kahden vuoden mittaisen jakson ajan verkostoveden laatua ennen talousveden käsittelyn muutoksia ja niiden jälkeen. THL vastasi kokeellisesta osuudesta, johon kuului näytteiden ottamisen lisäksi vedenlaadun analysointi.

Tutkijoita yllätti se, että kyseisessä verkostovedessä tapahtui lopulta vain vähän mikrobikasvua. Päähavaintona oli se, että vesilaitoksen desinfiointiprosessien muutos vaikutti vain vähän verkostoveden kemialliseen laatuun, ja paransi ainakin jossakin määrin verkostossa olevan talousveden mikrobiologista laatua. Muutos jäi kuitenkin varsin vähäiseksi, koska verkostoveden laatu oli jo ennen prosessimuutoksia hyvälaatuista ja mikrobien kasvukyky oli vähäistä.

Hankkeeseen tuloksia tullaan esittelemään alan tapahtumissa ja sen pohjalta valmistui muun muassa pro gradu -loppututkielma.

Jaa sivu:

Tulosta