Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet talousvetenä käytettävissä pohjavesissä aiheuttavat ongelmia maailmanlaajuisesti. Pohjavedenottamon perustamisvaiheessa suoritettavan koepumppauksen avulla pyritään selvittämään ottamokaivosta saatavissa olevan veden laatu ja määrä sekä vedenoton ympäristövaikutukset. Joissain kaivoissa koepumppauksen vedenlaatu ei kuitenkaan vastaa ottamon käytön aikaista laatua. Rauta- ja mangaanipitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa pohjaveden happipitoisuus, orgaanisen aineen määrä, sameus sekä pohjavesiesiintymää ympäröivien alueiden geologia.

Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, voidaanko koepumppauksen vedenlaadun perusteella arvioida luotettavasti ottamon käytön aikaista vedenlaatua ja mitkä tekijät aiheuttavat ottamoiden käytön aikana kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Tutkimuksessa kuvattiin myös yleisesti suomalaisten pohjavedenottamoiden vedenlaatua ja koepumppauksen aikaisia muutoksia laadussa. Lisäksi tarkasteltiin rauta- ja mangaanipitoisuuksien alueellista jakautumista Suomessa.

Vuosina 2004 – 2013 vesilain mukaisen luvan saaneista pohjavedenottamoista valittiin tutkimuksen tarkasteluun 67 ottamokaivoa. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin tekopohjavesilaitokset, ottamokapasiteetin lisäykset ja rantaimeytyslaitokset. Ottamokaivoista tarkasteltiin koepumppauksen kestoa, näytemääriä ja vedenlaatua koepumppauksen ja ottamoiden käytön aikana. Ottamot jaettiin luokkiin eri kriteerien mukaan ja tutkittiin näiden luokkien eroja vedenlaadussa tilastollisen Wilcoxon sijaluku summa -testin avulla. Työssä keskityttiin myös kerätyn aineiston kuvaamiseen.

Tarkastelluissa ottamokaivoissa vedenlaatu oli keskimäärin hyvää. Vedenlaadun muutokset koepumppauksessa olivat pieniä ja koepumppauksen tulokset vastasivat käytönaikaista vedenlaatua suurimmassa osassa ottamokaivoista.Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin happipitoisuuksien olevan matalampia koepumppauksen aikana ottamokaivoissa, joissa raudan tai mangaanin suositusraja ylittyi käytön aikana matalista koepumppauksen pitoisuuksista huolimatta. Keskimääräistä korkeampien koepumppauksen aikaisten CODMn-arvojen havaittiin myös lisäävän korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien määrää ottamokaivojen käytön aikaisissa näytteissä.

Tutkimuksesta tehty diplomityö löytyy Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisteristä vvy.etapahtuma.fi/Hankkeet-selaus-2 esimekiksi hakusanalla pohjavedenottamo.