facebook twitter

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma/YM

 30.3.2017

Ympäristöministeriö

kirjaamo@ym.fi

 

 

Lausunto ehdotuksesta kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman väliarvioinnista ja tarkistuksesta

 

Viite: Lausuntopyyntö sekä ehdotus kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman väliarvioinnista ja tarkistuksesta, YM026:00/2016.

 

 

 

Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Järjestetty vesihuolto kattaa tällä hetkellä talousveden osalta yli 90 % ja jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta yli 80 % Suomen väestöstä.

 

Vesilaitosyhdistys kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:   

 

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman (KELO) tavoitteena on, etteivät kemikaalit aiheuta merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja Suomessa vuonna 2020. Vesihuoltolaitokset tuottavat hyvälaatuista ja terveydelle turvallista juomavettä asiakkailleen ja käsittelevät yhdyskuntien jätevedet siten, että ne voidaan kestävästi johtaa vesistöön.  Vesien kiertokulkuun vesihuollossa kietoutuu myös aineiden ja kemikaalien liikkuminen. Vesilaitosyhdistys pitää tärkeänä, että kansallisella tasolla kattavasti käsitellään kemikaalien aiheuttamia haittoja ja riskejä ja priorisoidaan tarpeelliset toimenpiteet. Ohjelmalla edesautetaan myös kestävän vesihuollon toteuttamista maassamme.

 

Haitallisten kemikaalien käyttöä rajoittavat toimenpiteet on syytä priorisoida aineiden aiheuttamien haittojen perusteella. Tässä arvioinnissa on syytä erityisesti ottaa huomioon vaikutukset vesistössä niin ympäristön kuin juomavedeksi otettavan raakaveden laadun kannalta. Haitallisten aineiden rajoittamisen toimenpiteet tulee pilaaja-maksaa periaatteen mukaan kohdistaa päästön alkulähteelle. Ohjelman viimeistelyssä on syytä pohtia kohdistuvatko linjatut toimenpiteet kaikkiin oleellisiin tekijöihin (esim. laskeuma, liikenne, erilaiset lannoitevalmisteet). Pidämme tärkeänä, että ohjelma olisi sekä strateginen että tavoitteellinen.   

 

Lupaviranomaiset avainasemassa teollisuuden vesipäästöjen rajoittamisessa

Vesihuoltolaitokset eivät ole viranomaisia, eikä vesihuoltolaitosten käytössä näin ollen ole viranomaisten käytössä olevia tietoja teollisuuslaitosten kemikaalien käytöstä. Solmiessaan teollisuusjätevesisopimuksen vesihuoltolaitokset ovat teollisuuslaitoksen toimittamien tietojen varassa. Erityisesti vesiympäristölle vaarallisten aineiden osalta haluamme painottaa, että ympäristölupaa myönnettäessä lupaviranomaiset ovat avainasemassa arvioidessaan teollisuudesta vesiympäristöön aiheutuvan kuormituksen vaikutusta siinäkin tapauksessa, että kuormitus kanavoituu ympäristöön puhdistamon läpi.

 

Kansainväliset rajoitukset ovat tehokkain toimenpide

Ohjelmassa todetaan, että viranomaisten tehtävänä on valvoa ja edistää REACH -asetuksen toimeenpanoa. Tehtäviin kuuluu mm. selvittää Suomen kannalta merkittävät aineet, joista tulisi tehdä ainekohtainen arviointi tai joita tulisi rajoittaa EU-tasolla. Vesilaitosyhdistys pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti ja esittää tarvittaessa uusia aineita EU-tasolla rajoitettavaksi. Tutkimuksen ja viranomaistoiminnan välillä tulee olla toimiva linkki, jotta kansallisesti ongelmallisiksi havaittujen aineiden käyttöä pyritään rajoittamaan kansainvälisesti. Kuluttajatuotteissa tai teollisessa käytössä olevien kemikaalien suhteen tämä on käytännössä usein tehokkain keino vaikuttaa päästötasoon kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti.

 

Vesienhoidon suunnittelussa tarkastellaan vesiympäristön kemiallista tilaa ja ympäristönlaatunormien mahdollista ylittymistä vesiympäristössä. Mikäli ympäristönlaatunormien ylittyminen johtuu kuluttajatuotteista, on toimenpiteet järkevää osoittaa alkuperäiseen päästölähteeseen ja pyrkiä rajoittamaan aineiden käyttöä tuotteissa. Tämä edellyttää toimivaa tiedonkulkua, eri viranomaisten toiminnan välistä linkittymistä ja vahvaa kansallista panostusta haitallisten aineiden rajoittamiseen EU-tasolla. 

 

Jätevesien laatuun ja edelleen puhdistetun veden ja lietteen laatuun vaikuttavat tavallisista kuluttajatuotteista kotitalouksista aiheutuvat päästöt. Haitallisten aineiden päästöihin voidaankin vaikuttaa rajoittamalla ulkomaalaisten tuotteiden sisältämien haitallisten aineiden pääsyä maahamme. Lyhyen aikavälin toimenpiteenä on tärkeää, että tehokkaasti estetään markkinoillepääsy niiltä tuotteilta, jotka eivät täytä voimassa olevia vaatimuksia. Pitkän aikavälin toimenpiteenä taas tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä, jossa tuontituotteille on asetettu sellaiset laatuvaatimukset, että tuotteiden koko elinkaaren aikana aiheutuva kuormitus on haitaton terveydelle ja ympäristölle. Ehdotamme, että tuontitavaroiden sisältämien aineiden rajoittamisen osalta viranomaisten toimenpiteitä lisätään ja terävöitetään KELO:ssa.

 

Haitallisten aineiden reittien tunnistaminen

Jätevesien ja lietteiden sisältämistä haitta-aineista on laadittu runsaasti selvityksiä ja tietoa on hyvin saatavilla.  Tutkimustietoa on saatu, sillä ala on itse ollut aktiivinen, ympäristöviranomaiset ovat edellyttäneet selvityksiä ja tutkimuslaitosten kanssa on oltu valmiita yhteistyöhön. Osa tehdyistä selvityksistä mainitaan ohjelmaluonnoksessa. Kokonaiskuva ympäristöön aiheutuvien ainepäästöjen muodostumisesta on kuitenkin edelleen hyvin hajanainen ja tietoa on vajavaisesti.  Ympäristöseurannan ohelle tarvitaan lisää tietoa eri päästölähteiden merkityksestä ja vaikutuksista. Riskinä on, että haitta-ainetutkimuksessa keskitytään ainoastaan helppoihin kohteisiin, jolloin kokonaiskuva päästöjen muodostumisesta jää heikoksi ja tutkittujen kohteiden merkitys korostuu. Kuvaavaa on, että KELO:ssa eläinlääkkeiden osalta viitataan lukuisiin jätevesistä ja lietteistä tehtyihin selvityksiin, vaikka määrällisesti lantaa muodostuu ja käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Haitta-ainekuormituksen ja vaikutusten osalta seurantaa ja tutkimusta tulee kohdistaa myös vaikeammin tutkittaviin päästölähteisiin, kuten hajapäästöihin ja laskeumaan.

 

Kemikaalikysymysten ympäristövalvonnan yhteistyöryhmän eli KEHYS-ryhmä on ehdottanut toteutettavaksi lainsäädäntömuutosta, jossa terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden päästöille viemäriin ja vesiin vaadittaisiin ympäristölupa (25.9.2015, lausuntopyyntö Dnro YM5/409/2015). Vesilaitosyhdistys on kannattanut KEHYS-ryhmän ehdotuksen ottamista jatkovalmisteluun. Kansallista kemikaaliohjelmaa valmisteltaessa ehdotus on syytä ottaa huomioon.  Näkemyksemme mukaan ensivaiheessa on tärkeä tunnistaa ja kuvata tyypilliset päästölähteet, joista KEHYS-ryhmä aloitteessaan mainitsee.  Tällöin voidaan harkita yleisellä tasolla asetettavan säädöksen ohella myös alakohtaisesti asetettavia rajoituksia. Lainsäädännön kehittämisen ohella pidämme tärkeänä myös järjestelmällistä ja avointa vaarallisiin ja haitallisiin aineisiin liittyvää tiedon keruuta ja analysointia, jotta rajalliset viranomaisresurssit voidaan keskittää oleellisiin kohteisiin ainepäästöjen rajoittamisessa.

 

Ehdotamme, että ohjelmaan kirjataan toimenpiteeksi, että ympäristön ja terveyden kannalta kansallisesti merkittäviksi havaittujen aineiden osalta selvitetään eri (alkuperäiset) päästölähteet ja niiden kuormitusvaikutus.

 

Tuotteiden vaikutus elinkaaren aikana

Tuotteiden elinkaaren aikana sen sisältämiä aineita vapautuu huoneilmaan ja pesun myötä jätevesiin. Päästöt peilautuvat jäteveden ja lietteen laatuun. Tuotteiden käytön aikaiset päästöt ja niiden vaikutus tunnetaan huonosti ja tältä osin tuottajien vastuuta tiedon tuottamisesta on tarpeen lisätä. Jo valmisteiden ja tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon niiden sisältämien kemikaalien vaikutukset käytön aikana.

 

 

                                                                          

 

Osmo Seppälä                                                                         Saijariina Toivikko                                            

toimitusjohtaja                                                                                                vesiasiain päällikkö

Jaa sivu:

Tulosta