Vuosi 2023 vesihuoltoalalla

(Sama teksti Word-muodossa tässä liitetiedostossa)

Heikentyneen turvallisuustilanteen heijastevaikutukset eivät vaikuttaneet vesihuoltopalveluihin

Turvallisuustilanne ja toimintaympäristön muut haasteet eivät heikentäneet vesihuoltopalvelujen saatavuutta tai laatua, vesihuoltopalvelut toimivat Suomessa normaalisti ja luotettavasti.

Venäjän hyökkäyssodan myötä heikentynyt turvallisuustilanne ja sen vaikutukset heijastuivat koko vuoden ajan vesihuoltolaitosten toimintaan. Vesihuoltolaitokset varautuivat talvella 2022-2023 uhanneeseen sähköpulaan tarkistamalla suunnitelmia ja toimenpiteitä sähkökatkoissa toimimiseksi. Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken rikkoutuminen ulkoisen voiman vaikutuksesta lokakuun alussa nosti konkreettisesti esiin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan vaikuttamisen uhan. Myös vesihuoltolaitokset raportoivat toimintavuoden aikana joitakin havaintoja kybervaikuttamisesta, tiedustelusta, asiattomasta liikkumisesta laitosalueella tai lähistöllä sekä ilkivallasta ja sabotoinnista. Vesihuoltolaitokset tehostivat varautumistaan erityisesti lisäämällä valppautta ja tarkkaavaisuutta laitosalueella ja sen ympäristössä, tarkentamalla henkilöturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja fyysistä turvallisuutta sekä suojaamalla tietojaan.

Vuoden 2021 kesällä alkaneet erityisesti sähkölaitteiden ja komponenttien saatavuusongelmat jatkuivat edelleen, mutta vuoden 2023 lopulla tilanne näytti vesihuoltolaitoksille tehtyjen tilannekyselyiden perusteella parantuneen. Hintojen nousu nosti vesihuollon käyttö- ja investointikustannuksia, mikä aiheutti yhdessä pienentyneen vedenkulutuksen kanssa painetta vesihuoltomaksujen korotuksiin.

Kansallinen vesihuoltouudistus

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2020 käynnistyneellä kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää mm. uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Vesihuoltolaitoksille pyritään varmistamaan riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin. Keinoja voivat olla laitoskoon kasvattaminen yhdistämällä laitoksia, resurssien varmistaminen uusilla yhteistyömuodoilla tai ulkopuolisten palvelujen käyttäminen. Tavoitteena on myös sitouttaa omistajia turvaamaan vesihuoltopalveluiden toimintavarmuutta sekä vahvistaa omistajien ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä.

Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus – vuonna 2023 tapahtunutta   

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta.

Vesihuoltolaki

Vesihuoltolain uudistaminen eteni maa- ja metsätalousministeriön työryhmän johdolla. Työryhmän asettamiskirjeen mukaisesti uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että kunnat säilyttävät omistuksensa ja päätäntävaltansa julkisomisteisissa vesihuoltotoiminnoissa, jotka kuuluvat niiden järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lisäksi pyritään edistämään vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakennemuutosta. Kuntien edellytetään osoittavan riittävät resurssit vesihuoltolain mukaisten tehtäviensä hoitamiseen tai vaihtoehtoisesti yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Uudistuksen tavoitteena on myös tarkentaa vesihuollon suunnittelujärjestelmää, joka sisältää alueellisen yleissuunnittelun, kunnan vesihuoltosuunnitelman, vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintasuunnitelman ja suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta. Vesihuollon omaisuudenhallintasuunnitelman on sisällettävä tarvittavat tiedot, kuten uus- ja korvausinvestoinnit, sekä niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen liittyvät laskelmat varmistaakseen vesihuollon maksujen kustannuskattavuuden. Uudistuksen myötä perusmaksu tulee olemaan pakollinen. Lisäksi omistajatuloutuksesta tullaan asettamaan säännöksiä, ja muutoksia on tulossa myös toiminta-alueeseen ja liittämisvelvollisuuteen.

Talousvesi

Uuden juomavesidirektiivin toimeenpanemiseksi annetut kansalliset laki- ja asetusmuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Kansalliseen lainsäädäntöön tulleet muutokset tarkentavat talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa ennen kaikkea raakavesialueella. Talousveden laatuvaatimukset on päivitetty ajantasaisen tiedon mukaisiksi ja uusia talousvedestä valvottavia muuttujia tuli viisi. Talousveden viranomaisvalvonnan pitää kattaa uudet vaatimukset viimeistään 12.1.2026. Lisäksi tarkennettiin raakaveden seurannan vaatimuksia osana omavalvontaa. Vesihuollon läpinäkyvyyttä ja vedenkäyttäjien tietoa talousveden laadusta pyritään lisäämään. Vesilaitosten ajantasaiset talousveden laatutiedot löytyvät Suomen ympäristökeskuksen vesi.fi –verkkosivulta, minkä lisäksi veden käyttäjille täytyy toimittaa kerran vuodessa tieto talousveden kulutuksesta ja hinnasta sekä linkki veden laatutietoihin.

Jätevesi, liete ja kiertotalous

Yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistaminen eteni edellisen vuoden lopun komission direktiiviluonnoksen julkaisusta ns. kolmikantaneuvotteluvaiheeseen. Lopullinen direktiivi valmistuu kevään 2024 aikana. Päivitetty direktiivi tulee tiukentamaan ravinteiden poistovaatimuksia sekä tuo mikroepäpuhtauksien poistovaatimuksen suurimmille laitoksille suoraan sekä pienemmille riskiperusteisesti. Direktiiviin sisältyy myös toimialan energianeutraaliustavoite. Komissio julkaisi vuoden aikana myös puhdistamolietedirektiivin päivityksen arvioinnin.

Edellisenä vuonna lannoitelain uudistamisella käynnistynyt laaja lannoitteiden käyttöä koskeva kokonaisuuden päivitys eteni asetuksien, kuten fosforiasetuksen, valmistumisella.

Verkostot ja laitteistot

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Sijaintitietopalvelun käyttöönotto viivästyy edelleen vuodelle 2024. Traficom järjesti erittäin lyhyellä lausuntoajalla lausuntokierroksen määräyksen M71 muuttamisesta ja muutti monien lausunnonantajien voimakkaasta kritiikistä (mm. Vesilaitosyhdistys) huolimatta määräystä M71. Määräys tuli voimaan 31.12.2023. Määräyksen luvun 3 ja luvun 4 velvoitteet tulevat voimaan 31.12.2024, jolloin verkkotietojen tulee viimeistään olla toimitettu Sijaintitietopalveluun. Määräys ei koske vesijohtoverkostoja eikä niitä Vesilaitosyhdistyksen mukaan tule Sijaintitietopalveluun toimittaa.

Muut säädökset

Euroopan komission CER- ja NIS2-direktiivit astuivat voimaan tammikuussa 2023. CER-direktiivi koskee kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä (resilience of critical entities) yleisesti ja NIS2-direktiivi kyberturvallisuuden varmistamista. Molemmat direktiivit edellyttävät soveltamisalaan kuuluvilta toimijoilta riskienhallintaa ja poikkeamista ilmoittamista. Vesihuolto kuuluu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisenä palveluna sekä CER- että NIS2-direktiivin soveltamisalaan. Kansallisesti tullaan määrittelemään tarkemmin säädösten soveltamisaloihin kuuluvat toimijat. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä 17.10.2024 mennessä.

Pinta- ja pohjavesien ympäristönlaatunormien päivittämistä koskevat neuvottelut etenivät vuoden 2023 aikana EU-tasolla. Ympäristönlaatunormeja ehdotetaan asetettavaksi uusille vesiympäristölle haitallisiksi tunnistetuille aineille, PFAS-aineille, torjunta-aineille ja niiden hajoamistuotteille, bisfenoli-A:lle ja joillekin lääkeaineille. Lisäksi vaatimuksia päivitetään joidenkin jo aiemmin säänneltyjen epäpuhtauksien osalta.