Selvityksen toteutti VVY:n kanssa konsulttiryhmä, jossa oli asiantuntijoita Ramboll Management Consulting Oy:stä ja Ramboll Finland Oy:stä. Työtä ohjasi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja alan sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä.

Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kuva vesihuoltoalan korkeakoulutasoisen koulutuksen määrällisestä ja laadullisesta tarpeesta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Selvityksen kolme keskeistä pääkysymystä olivat:

1. Millainen on korkeakoulutetun henkilöstön työvoiman tarve vesihuoltoalalla tulevaisuudessa?
2. Miten korkeakouluopetuksen määrä ja sisältö vastaavat vesihuoltoalan ennakoitua tarvetta?
3. Mitkä kansalliset ja kansainväliset trendit voivat vaikuttaa osaamistarpeiden muutoksiin tulevaisuudessa?

Selvityksen tulokset antoivat varsin kattavan tilannekuvan vesihuoltoalan yliopisto- ja amk-tasoisen koulutuksen tarjonnasta ja sisällöistä, ja peilasivat myös oppilaitosten tulevia suunnitelmia koulutuksen suhteen. Työnantajien (vesihuoltolaitokset, alan yritykset ja muut tahot) arvioita tulevaisuuden osaajien tarpeesta selvitettiin kyselyllä ja haastatteluin. Vesihuoltolaitoksilla erityisesti eläköityminen vaikuttaa siihen, että laitoksilla arvioidaan tarvittavan uutta korkeakoulutasoista henkilöstöä 15-25 työpaikan verran vuosittain. Alan yrityksissä arvioidaan tarvittavan kutakuinkin saman verran tai hieman enemmän korkeakoulutettua henkilöstöä.

Selvityksen perusteella nykyisen ja suunnitteilla olevan tulevan koulutuksen sisältö ei kaikilta osin vastaa työnantajatahojen odotuksia korkeakoulutetun henkilöstön osaamisvalmiuksista. Mm. vesihuoltotekniikan, rakentamisen ja rakennuttamisen, johtamisen ja talouden osaamistarpeet nousivat esille. Arvioitiin, että nykyiset energia- ja/tai ympäristötekniikan koulutusohjelmat eivät anna riittävästi valmiuksia infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Selvityksessä esitetään kolme skenaariota alan ja sen koulutuksen kehittymiselle. Mikäli alan koulutuksen kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enemmän, alan arvioidaan taantuvan ja infrastruktuurin tilan entisestään heikkenevän. Vesihuoltoalan elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä panostuksia paitsi koulutukseen, myös oppilaitosten ja työnantajien (vesihuoltolaitokset ja yritykset) yhteistyön tiivistämiseen. Mikäli vesihuollosta halutaan Suomelle kilpailukykyinen kasvu- ja vientiala merkittävän alan koulutukseen panostamisen ohella tarvitaan selkeätä lisäpanostusta myös alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Tiivistelmä pdf-tiedosto.

Loppuraportti pdf-tiedosto.