Bioenergia ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry sekä Suomen Kiertovoima ry  haluavat esittää huolensa valtionvarainministeriön vetämän virkamiestyöryhmän 2.9.2020 julkaisemaan muistioon (VN/11347/2019), jossa esitetään muutoksia verotukseen. Työryhmä esittää, että biokaasua ryhdyttäisiin verottamaan maakaasun energiaveromallin mukaisesti lämmityspolttoaineen verotasolla lämmityskäytössä sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa (energiasisältövero 9,43 euroa/MWh). Tällä hetkellä biokaasu on verotonta, eli sen käytöstä ei tarvitse kantaa valmisteveroa.

Virkamiestyöryhmän esitys biokaasun verottamisesta ei ole linjassa hallitusohjelman eikä myöskään kansallisten hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa, sillä se ei edistä vähähiilistä energiatuotantoa eikä kiertotalouden mukaisia toimia. Tämän hallituksen tarkoituksena on edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä, ei heikentää sen kilpailukykyä. Ehdotus ei tältä osin ole myöskään valtakunnallisen biokaasuohjelman mukainen – biokaasuohjelman loppuraportissa ei ole esitetty biokaasun lämmön ja sähkön verottamista, vaan verotukseen liittyvä toimenpide-ehdotus on liittynyt nimenomaan liikennebiokaasun ja sen kytkökseen jakeluvelvoitteeseen (kts. sivu 56, 64).

Haluamme esittää, ettei biokaasun lämmöntuotannolle aseteta veroa. Sen sijaan esitämme, että biokaasun verottomuudesta lämmöntuotannossa laaditaan kiireisellä aikataululla valtiontuki-ilmoitus Euroopan komissiolle, kuten on esitetty toimenpiteeksi VM:lle ja TEM:lle Kansallisen biokaasuohjelman työryhmän loppuraportissa (kts. sivu 64, toimeenpanosuunnitelma).

Esitämme seuraavat perustelut esityksemme tueksi.

• Ehdotus heikentää biokaasusektorin toimintaedellytyksiä, mikä on vastoin biokaasuohjelmassa esitettyjä näkemyksiä. Heikko talous todettiin biokaasutyöryhmässä merkittävämmäksi biokaasun tuotannon esteeksi. Lämmön tuotanto on tällä hetkellä tärkein biokaasun käyttökohde.
• Ehdotettu vero kohdistuu merkittävään osaan nykyisistä biokaasulaitoksista (lähes 60 prosenttia biokaasulaitoksista). Näissä laitoksissa ainakin osa biokaasusta hyödynnetään lämmöntuotannossa.
• Ehdotus koskettaa suurelta osin laitoksia, jotka käsittelevät lähes yksinomaan yhdyskuntien biojätteitä ja jätevedenpuhdistamolietteitä sekä hyödyntävät kaatopaikkakaasuja. Biokaasulaitoksella tuotetaan myös kierrätyslannoitteita. Näiden toimintojen edistäminen on kiertotalousperiaatteiden mukaista. 
• Kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen energiantuotannossa on hiilinegatiivistä, sillä kaatopaikoilta talteen otetusta metaanista tuotetulla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita.  Näin ollen tämä on tärkeä toimenpide jätteenkäsittelyn hiilidioksidipäästöjen hallinnan kannalta ja taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen on myös ympäristösuojelun kannalta hyvien käytäntöjen mukaista. 
• Nykyisten laitosten elinvoimaisuus on tärkeää, sillä lämmön myynti voi olla tärkeä monelle tuottajalle, kunnes markkinat liikennebiokaasulle syntyvät. Kansallisen biokaasuohjelman pyrkimyksenä biometaanin veron osalta on edistää verotuksen kokonaisuudistuksessa biometaanin kilpailukykyä. (sivu 64, toimeenpanosuunnitelma)
• Esitys ei kohtele biokaasua tasapuolisesti muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa.
• Ehdotus nostaa näiden biokaasulaitosten kustannuksia yhteensä reilu 3 miljoonaa euroa vuosittain. Koska kilpailu energiamarkkinoilla on kovaa, biokaasun tuottajat eivät todennäköisesti voi lisätä veron tuomia kustannuksia lämmön myyntihintoihinsa. Täten nämä kustannukset tulevat suuremmilta osin biokaasulaitosten kontolle.
• Kustannusnousu kohdistuu suoraan ja epäsuorasti kuntatasolle, koska laitoksissa käsitellään lähes yksinomaan yhdyskuntien orgaanisia jätteitä ja kaasuja. Tämä voi ilmentyä esimerkiksi korotettuina jätemaksuina ja porttimaksuina.
• Osa lämpöä tuottavista biokaasulaitoksista on varsin pieniä. Niiden isojen ja pienten laitosten kohdalla, jossa lämmön tuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa, niin kiinnostus lämmön hyödyntämiseen vähenee. Tämä voi johtaa biokaasun soihduttamiseen, eli polttamiseen ilman energian talteenottoa.
• Biokaasun vero heikentää sen kilpailukykyä. Esitettyjen veronkorotusten painottuminen energiasisältöveroon korostaa tätä vaikutusta.

Lopuksi haluamme todeta, että verotuskohtelun epävarmuus yhdistettynä viivästyneisiin tukiohjelmien valmisteluun on aiheuttanut toimialalla epävarmuutta ja hidastanut investointien realisoitumista. Viivästys koskee yli sataa biokaasulaitosta eri puolella Suomea ja kaikkiaan yli sadan miljoonan euron investointeja. Näiden biokaasuohjelmassakin tunnistettujen epävarmuuksien vähentämiseksi ja investointien käynnistämiseksi toivomme, että esittämämme veroratkaisut (biokaasun lämmityskäytön verottomuus ja sen notifiointi) tehtäisiin mahdollisimman nopeasti.

Lisätietoa:

• Bioenergia ry, toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Tage.Fredriksson@bioenergia.fi, 040 511 2246, www.bioenergia.fi
• Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400 987 805, www.biokierto.fi
• Suomen Kaasuyhdistys ry, toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, hannu.kauppinen@kaasuyhdistys.fi, 040 506 2686, www.kaasuyhdistys.fi
• Suomen Kiertovoima ry, toimitusjohtaja Riku Eksymä, riku.eksyma@kivo.fi, 040 838 6643, www.kivo.f
• Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Paula Lindell, vesihuoltoinsinööri, paula.lindell@vvy.fi,  09 8689 0121, www.vvy.fi