Vedenkäyttäjiä pitää tiedottaa sähköpulan mahdollisista vaikutuksista vesihuoltoon ja antaa toimintaohjeet, joiden avulla kotitaloudet ja muut vesihuoltolaitosten asiakkaat voivat varautua tilanteeseen ja osaavat toimia sähkökatkon aikana oikein myös vesihuollon näkökulmasta. Tätä viestintää vesihuoltolaitosten on hyvä aloittaa mahdollisimman pian ja toistaa viestiä säännöllisesti. Sähkökatkotilanteessa on tärkeää minimoida vedenkäyttö, vaikka hanasta vettä tuleekin. Tällä estetään laajoja viemäreiden ylivuotoja tai viemäritulvia kiinteistöillä, jos jätevedenpumppaus ei toimi sähkökatkon aikana.

Mihin sähköä tarvitaan vesihuollossa?

Puhtaan hanaveden toimituksessa sähköä tarvitaan raakavedenotossa, veden käsittelyyn talousvedeksi ja veden pumppaamiseen vesijohtoverkostossa vedenkäyttäjille. Jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla kiinteistöstä viemäriin ja viettoviemäreissä, mutta jäteveden siirtoon viemäriverkostossa jätevedenpuhdistamolle tarvitaan myös pumppuja. Sähköä kuluu myös tehokkaaseen jätevedenkäsittelyyn.

Miten sähkökatko vaikuttaa vesihuoltopalveluun?

Talousveden käsittely jatkuu tyypillisesti varavoiman avulla tai vedenkäsittely ja -tuotanto voidaan keskeyttää sähkökatkon ajaksi. Vesisäiliöt turvaavat veden toimitusta, vaikka sitä ei jatkuvasti tuotettaisi. Hanaveden tulo jatkuu yleensä lyhyen (2 tunnin) sähkökatkon ajan, sillä usein vesi tulee painovoimaisesti vesitornista tai veden pumppaus vesijohtoverkostossa on varmistettu varavoimalla. Sähkökatkon aikana vettä tulee alueella, jolle vesitornin vesi ja tornin korkeusaseman vedelle antama paine riittävät tai jolle vesi saadaan pumpattua varavoimakoneiden avulla. Muualla veden tulo katkeaa heti sähkökatkon alkaessa.

Jätevedet valuvat yleensä kiinteistöltä painovoimaisesti viemäriverkostoon ja viettoviemäreissä, mutta maastonmuodoista riippuen jätevettä joudutaan myös pumppaamaan viemäriverkostossa. Jos jätevedenpumppaamot eivät toimi, viemäriverkoston varastokapasiteetti voi ylittyä ja jätevettä joudutaan ohjaamaan hallitusti ylivuotoina ojiin, puroihin ja vesistöihin jonkin ajan kuluttua sähkökatkon alkamisesta. Jätevedenkäsittelyn biologisten ja kemiallisten prosessien puhdistusteho heikkenee, ellei puhdistamolla ole sähköjä.   

Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin?

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin ja usein vesihuoltopalvelu jatkuu lyhyen sähkökatkon ajan häiriöttä. Vedenkäsittelyssä ja talousveden pumppauksessa on usein käytössä varavoimaa, jonka avulla talousveden toimitus on varmistettu myös sähkökatkon ajan.

Jäteveden johtaminen viemäriverkostossa jätevedenpuhdistukseen tarvitsee myös paikoitellen pumppausta. Merkittävimmillä jätevedenpumppaamoilla on mahdollisuus käyttää varavoimaa, mutta jätevedenpumppaamoiden suuren määrän vuoksi suurinta osaa ei ole voitu varustaa varavoimakoneilla. Häiriötilanteissa tapahtuvat jätevesien ylivuodot tulvivasta viemäriverkostosta toteutetaan suunnitellusti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Mitä vedenkäyttäjät voivat tehdä tilanteeseen varautumiseksi ja siinä toimimiseksi?

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.

Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovettä on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta. Mikäli vedessä on tavallisesta poikkeavaa väriä, se johtuu yleensä verkostossa tapahtuneiden virtaamamuutosten irrottamista sakoista. Ongelma poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes sen laatu on normaali.  Vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottavat tarvittaessa talousveden laatuun liittyvistä asioista.

Jotta viemäriverkoston kapasiteetti ei sähkökatkotilanteessa ylity ja johda jätevesiylivuotoihin tai jopa viemäreiden tulvimiseen kiinteistöillä, on tärkeää minimoida vedenkulutus sähkökatkon ajan, vaikka vedentoimitus jatkuukin. Esimerkiksi suihkussa käyntiä, kylpyä ja harkinnan mukaan vessanpytyn vetämistä on syytä välttää sähkökatkon ajan.

Kiinteistöillä mahdollisesti olevien tulvimisen estolaitteiden toimivuus on syytä tarkistaa ja varmistaa ennen sähkökatkoja. Mikäli asiakkaalla on kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, voi vedenkäytön jatkaminen aiheuttaa nopeastikin viemärin tulvimisen kyseisellä kiinteistöllä.

Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai muuten vesihuoltoon, niistä tiedotetaan vesihuoltolaitoksen tai kunnan verkkosivuilla, joita kannattaa seurata. Monilla vesihuoltolaitoksilla on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille. Palvelun käyttäjäksi kannattaa rekisteröityä, mikäli se on tarjolla, eikä ole sitä vielä tehnyt. (Tämä osa on nyt kirjoitettu yleisellä tasolla Vesilaitosyhdistyksen viestiin sopivaksi tekstiksi, laitokset muokkaavat ja päivittävät tiedot itselleen sopivaksi).

Vaikka toimitettu vesijohtovesi on hyvälaatuista, kiinteistön omistajien pitää huolehtia, että lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötila ei energiansäästöstä huolimatta laske niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Jos legionellabakteerien pitoisuus nousee vesijärjestelmässä terveydelle haitalliseksi, ne voivat aiheuttaa hengitysilman kautta altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan vaikean keuhkokuumeen. Legionellabakteerien kasvua vesijärjestelmissä voidaan torjua huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on säännöllisesti vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä.

Pakkaskaudella vesijohdot ja -mittarit voivat jäätyä, jos ne ovat tilassa, jonka lämpötila pääsee laskemaan pakkaselle. Paras keino estää jäätyminen on eristää vesiputket hyvin ja pitää vesimittaritila lämpimänä.

VVY:n  jäsenet voivat hyödyntää viestinnässä oheisen Word-tiedoston tekstiä: Elavbrotten inverkar även på vattentjänster, word