Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesistöjen kemiallinen tila on edelleen huono

SYKEn tiedottteesta ilmenee, että Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen laatunormit ylittyvät laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.

Tutustu kemiallisen tilan karttoihin ja lue alkuperäinen uutinen SYKEn verkkosivustolta tästä linkistä: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Vesistojen_kemiallinen_tila_on_edelleen_(58390)

Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen laatunormit ylittyvät laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.

ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus arvioivat pintavesien kemiallisen tilan kuuden vuoden välein. Tila-arviossa verrataan vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia niiden ympäristönlaatunormeihin, jotka ovat haitallisuuteen perustuvia pitoisuusrajoja. Arvioinnissa on mukana 6875 vesimuodostumaa, jotka kattavat koko Suomen.

Elohopea usein syynä huonoon vesien tilaan

Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Luokittelutulos pysyi pääosin samana kuin edellisessä luokittelussa. Elohopean määrää arvioidaan kaloihin kertyneellä pitoisuudella, mutta sen pitoisuusraja vesistöjen kemiallisen tilan arvioinnissa on huomattavasti tiukempi kuin kaloille elintarvikkeena asetettu enimmäispitoisuus.

Elohopea on kaukokulkeutuva raskasmetalli, joka on peräisin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen poltosta. Elohopean käyttöä ja päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin. Vesistöjen elpymisen odotetaan kuitenkin kestävän vuosikymmeniä tai vuosisatoja, sillä nykyisen laskeuman osuus on hyvin pieni verrattuna maaperässä ja sedimenteissä jo olevaan elohopean määrään.

Palonestoaineiden pitoisuudet ylittävät raja-arvon kaikkialla

Aikaisemmin palonestoaineina käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDEt) ympäristönlaatunormi tiukkeni vuonna 2015. Se ylittyy kaikkialla Euroopassa. PBDE-aineet ovat kaukokulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä. Niiden käyttö on kielletty kansainvälisesti muutamia erikseen mainittuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Ympäristönlaatunormia on kritisoitu liiankin tiukaksi. Elintarvikeviranomaisilla ei ole raja-arvoa kalojen PBDE:lle.

Muiden yhdisteiden ympäristönlaatunormiylityksiä vain vähän

Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet ylittyivät noin 40 vesimuodostumassa. Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT), perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFOS) ja PAH-yhdisteisiin kuuluvien aineiden ympäristönlaatunormit ylittyivät alle kymmenessä vesimuodostumassa.

Kemiallisen tilan luokittelu vesienhoitosuunnitelmien pohjana

Nyt valmistuneen pintavesien kemiallisen tilan sekä vuonna 2019 valmistuneiden ekologisen tilan ja pohjavesien tilan luokittelua käytetään vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun pohjana kolmatta vesienhoitokautta varten (2022–2027). Suunnitelmien tavoitteena on vesien tilan parantaminen. Vesienhoitosuunnitelmien julkinen kuuleminen alkaa 2.11.2020.

Lisätietoja
Tutkija Katri Siimes (tavoitettavissa klo 10 jälkeen), Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 637, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava tutkija Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 406, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesienhoitoalueiden koordinaattorit
Vuoksen alue: Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kymijoen-Suomenlahden alue: Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus, p. 0295 021 434, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren alue: Vincent Westberg, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 956, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Oulujoen-Iijoen alue: Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 363, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kemijoen, Tornionjoen sekä Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen alueet: Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus, p. 040 570 2389, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kartat

Huom. Palonestoaineita (PBDE) ei ole esitetty kemiallisen tilan kartoilla. Ne ylittävät ympäristönlaatunorminsa koko Suomessa. Tutustu kemiallisen tilan karttoihin SYKEn verkkosivustolla.

  • Pintavesien kemiallinen tila: Elohopea (kartta 1/2, png)
  • Pintavesien kemiallinen tila: kadmium, Nikkeli, PAH, TBT ja PFOS (kartta 2/2, png)

Linkkejä

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)

Haitalliset aineet Suomen vesissä: tilanne ja seurannan suuntaviivat -raportti (2019)

Turvallisen käytön ohjeet > Kala (Ruokavirasto)

Avainsanat:

Jaa sivu:

Tulosta