Myös talousveden käyttökelpoisuudelle asetetut tavoitteet täyttyivät hyvin. Eniten poikkeamia aiheuttivat suuri rauta- ja mangaanipitoisuus, poikkeava mikrobien määrä, kohonnut lämpötila ja poikkeava haju. 

Talousveden laatua parannettiin muun muassa tehostamalla veden puhdistusta tai desinfiointia, huuhtelemalla vesijohtoverkostoja tai juoksuttamalla vettä kiinteistöjen hanoista. Toimenpiteiden vaikutuksia seurattiin usein lisänäytteenottojen ja -tutkimusten avulla.

Riskien arviointi tukee vesiturvallisuutta

Yhä useampi vedenjakelualue on tehnyt lainsäädännön edellyttämän talousveden tuotantoketjun riskien arvioinnin. Vuonna 2019 66 suurella vedenjakelualueella oli kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymä riskinarviointi, ja useilla alueilla se oli tekeillä. Vuotta aiemmin viranomaisen hyväksymä riskinarviointi oli 19 vedenjakelualueella. 

Riskinarvioinnissa pyritään tunnistamaan talousveden laatua uhkaavat tekijät ja minimoimaan niistä aiheutuvat riskit. Viranomaisvalvonta ja vesilaitosten omavalvonta perustuvat riskinarviointiin.

”Vaikka talousveden laatu on Suomessa erittäin hyvä, tilanteen ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa valppautta ja varautumista vesihuoltoa uhkaaviin tilanteisiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi uhata talousveden valmistukseen käytettävän raakaveden määrää ja laatua ja vesijohtoverkostojen ikääntyminen talousveden turvallista jakelua”, THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus sanoo. 

Talousvesiraportin tulokset perustuvat kuntien terveydensuojeluviranomaisten talousvesivalvontaan vuosina 2017–2019. Valvonnan yhteydessä talousveden laatua tutkittiin 150 suurimmalla vedenjakelualueella yhteensä noin 340 000 tutkimuksella. Vedenjakelualueilla on noin 4,5 miljoonaa veden käyttäjää. 

Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön kuten juomavedeksi ja ruoan valmistukseen.  

Linkki THL:n uutiseen ja raporttiin https://thl.fi/fi/-/talousveden-laatu-on-suomessa-erittain-hyva-veden-laadussa-vain-vahan-poikkeamia