Suomalaisista 72 % asuu kaupunkiseuduilla, joissa syntyy 80 % bruttokansantuotteestamme ja yli 90 % innovaatioista. Kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3–8 %. Lisäksi toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella 4,5 %.

Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.

Avainasemassa ketterä kaavoitus

Suomessa rakennetaan vuosittain noin kahdeksan miljoonaa neliötä uutta kerrosalaa, josta noin 45 % on asuinrakennuksia. Vuotuinen uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1-1,5 % koko rakennuskannan määrästä.

Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää, mutta samanaikaisesti on tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi.

Olemassa olevat rakennukset eivät aina sijaitse siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi tyhjiä toimistotiloja on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä tyhjillään 12 %, Tampereella 10 %, Turussa 7 % ja Lahdessa 9 %. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa tyhjiä toimistotiloja on noin 4-6 %.

Samaan aikaan näillä kaupunkiseuduilla on pula asunnoista. Tarvitaan ketterää kaavoista vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, sekä uusia palveluverkkoja. Kaavoitus on keskeisessä osassa kaupunkien ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Kaavoituksella on myös keskeinen rooli hyvää ympäristöä luotaessa. Hyvä ympäristö tuottaa myös hyvää elämänlaatua. Taiteen ja designin merkitys korostuu entisestään.

 

Korjausvaje kasvaa kaikilla osa-alueilla

Rakennuskannan korjausvaje ei ole viime vuosina pienentynyt. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vv. 2016– 2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.

Kuntien palvelurakennuskannassa laskennallinen korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Kaikki tämän päivän toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset huomioiden, perusparannustarve kuntien rakennuksissa nousee 16,5 miljardiin euroon.

Tieverkko on suurelta osin 1960-luvulta. Se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Myös vesihuoltoverkosto tarvitsee lähes kaksinkertaiset vuotuiset investoinnit (400 miljoonaa € -> 770 miljoonaa €), jotta verkosto on mahdollista pitää toiminnassa ja turvallisena.

Kiertotalous merkitys vahvistuu

Rakennetun ympäristön merkitys ja sen ylläpito on tärkeää myös kansantalouden kannalta. Sen kiinteästä pääomakannasta rakennusten osuus on 45 %. Kun siihen lisätään infrastruktuurin osuus, pääomakannan osuus nousee 83 %:n.

Varallisuudesta huolehtimisen rinnalla, tärkeää on myös kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioiminen. Rakennuksien aiheuttamat päästöt ovat 30 %. Kotitalousjätteiden kierrätys on tällä hetkellä vain 43 %.

Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala, noin 50 % raaka-aineista painoprosentteina mitattuna. Rakentamisessa ja purkamisessa syntyy jätteistä 40–50 %. Kiertotalouden merkitys rakennetussa ympäristössä kasvaa merkittävästi. Jo nyt betonia kierrätetään maanrakennusaineeksi. Mahdollisuudet ovat suuria, esimerkiksi uudelleenkäytettävän betonielementin hiilijalanjälki on noin 5 % uuden elementin hiilijalanjäljestä.

LISÄTIETOJA:

ROTI 2019 -hankejohtaja Miimu Airaksinen, 040 770 4832, miimu.airaksinen@ril.fi

ROTI 2019 - viestintävastaava Henriikka Hellström, 040 554 8857, henriikka.hellstrom@ril.fi

 

Raportti löytyy osoitteesta: www.roti.fi (18.2. alkaen)

Seuraa ROTIa myös verkossa!

Blogit: www.roti.fi/blogit

Twitter: http://twitter.com/ROTI2021

FB: http://facebook.com/ROTI2021

Web: http://www.roti.fi (18.2. alkaen)

 

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta.

Asiantuntijaryhmät ovat tarkastelleet ROTI 2021 -raportissa rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita viidessä paneelissa:

1.                         Rakennukset

2.                         Liikenneverkot

3.                         Yhdyskuntatekniset järjestelmät

4.                         Koulutus ja kehitys

5.                         Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide

ROTI 2021-paneelien puheenjohtajina toimivat:

Rakennukset: Heidi Falkenbach, professori, Aalto-yliopisto

Liikenneverkot: Jorma Mäntynen, johtaja, professori, WSP

Yhdyskuntatekniikka: Osmo Seppälä, toimitusjohtaja, Suomen Vesilaitosyhdistys

Koulutus ja kehitys: Mirja Illikainen, professori, Oulun yliopisto

Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide: Markku Hedman, yliasiamies, Rakennustieto RTS

 

Vuoden 2021 raportti perustuu yli 120 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. Selvityksen ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, väylävirasto, ympäristöministeriö, Taiteen edistämiskeskus, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii RIL ry.

ROTI 2021 ei edusta yksittäisen panelistin tai rahoittajan näkemystä asioiden tilasta. Raportissa annetut toimenpidesuositukset ja arvosanat on muodostettu paneelikokouksissa käytyjen keskustelujen, sähköisten kyselyiden ja muun ennakko- ja taustamateriaalin pohjalta.

Ensimmäinen ROTI ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi.