Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus kohdistuu enimmäkseen pintavesiin. Pohjavesienkin torjunta-aine- ja ravintopitoisuudet ovat monissa Euroopan maissa huolestuttavan korkeita, ja myös Suomessa pohjavedet kärsivät paikoin kuormituksesta. 

Torjunta-ainejäämiä löydettiin vuosien 2007–2015 aikana 43 prosentissa tutkituista pohjavesialueista, ja ympäristönlaatunormi ylittyi 15 prosentissa pohjavesialueista. Määrällisesti eniten torjunta-aineita sisältäviä pohjavesialueita oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Pohjavesinäytteistä löytyi kaikkiaan 50 eri torjunta-ainetta. Yleisimmin havaittujen torjunta-aineiden myynti on lopetettu Suomessa jo vuosia sitten. Suuret yhteispitoisuudet olivat usein yhdistettävissä pohjavesialueella sijaitsevaan tai sijainneeseen kauppapuutarha- tai taimitarha-alueeseen.

Pohjaveden ravinnepitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia. Korkeimmat nitraatti-, ammonium- ja fosforipitoisuudet olivat liitettävissä pistekuormitukseen kuten turkistarhoihin ja taimitarhoihin. Nitraatin osalta oli paikoin nähtävissä, että pohjavesialueen peltopinta-alan kasvaessa myös nitraattipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi.

Pohjavesiseuranta on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa seurantaohjelmaa, jossa seurataan maa- ja metsätalouden vaikutuksia Suomen pinta- ja pohjavesien tilaan. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan hajakuormituksen vaikutuksia tulee seurata kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien hyvän tilan saavuttamiselle tai ylläpitämiselle.
 

Maa- ja metsätalouden kuormittamien pohjavesien MaaMet-seuranta – Torjunta-aineet ja ravinteet 2007–2015

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2017

http://hdl.handle.net/10138/192749


Lisätietoja:
Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 232, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lue alkuperäinen tiedote Suomen ympäristökeskuksen sivustolta

http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Pohjavesien_torjuntaaine_ja_ravinnepitoi(43662)