Alkukesän vahva vihreys tekee minuun aina uudestaan vaikutuksen, elämä voittaa! Viime kesän jälkeen onkin ollut kaikenlaista. Ensin talvi oli kaksijakoinen: täällä etelässä marraskuu kesti vain noin 4 kuukautta, mutta pohjoisempana oli lunta miltei ennätysmääriä. Jonkinlaista tasapainotusta toivoisi luonnolta tähän jatkossa, mutta taitaa toiveeni olla turha, ainakin keskimäärin, koska ilmastonmuutos ennusteiden mukaan vetää meitä enemmän viime talven kuin perinteisten talvien suuntaan.

Niin, ilmastonmuutos. Moni asia, joka vielä vuoden alussa oli kovasti pinnalla, painui kuukausiksi taka-alalle, kun pandemia valtasi tilan itselleen. Poikkeuksellinen ajanjakso, josta vesihuolto alana selvisi hienosti vahvaa sopeutumiskykyä osoittaen. Nyt pikkuhiljaa palaudumme kohti normaalimpaa. Onko uusi normaalimme sama kuin vanha normaalimme? Monessa kohtaa varmastikin kyllä ja hyvästä syystä, mutta samalla toivoisin, että jotain uutta ja parempaa kaivamme esiin kevään kokemuksista. Kaikesta löytyy aina jotain hyvääkin.

Digitalisaatio otti kevään aikana hyppäyksen, se on selvä. Monelle meistä ovat tulleet etenkin etäkokousten työkalut ja käytännöt tutuiksi – turhankin tutuiksi, kuulen ehkä jonkun sanovan enkä ole kokonaan eri mieltä. Työyhteisö on kuin onkin kiva juttu. Etäkokouksissa nähdään, mutta jossain kohtaa havahduin miettimään, että miksi tunnen itseni etäkokouspäivän jälkeen rasittuneemmaksi kuin läsnäkokouspäivän jälkeen. Joo, ergonomia ei kotitoimistossani ole ihan kohdillaan ja taukojen pitäminenkin on vähän mitä on. Mutta ehkä siinä ei ole ihan kaikki. Etäkokouksissa jää helposti kokouksiin kuuluva jutusteluvaihe vähälle. Ilmeillä ja kehon kielellä kommunikointi jää ehkä kokonaan pois. Olen muuttanut tapojani sen verran, että pyrin menemään etäkokoukseen vähän etuajassa ja juttelemaan niitä näitä sen tai niiden kanssa, jotka myös jo ovat paikalla. Olen kokenut, että minulla tuo toimii ja tuo työhön rentoutta. Suomalainenkin voi siis kaivata maailmalla ihmettelemäämme small talk’ia, aika hurjaa.

Niin hyvin olemme omaksuneet etäkokousten tekniikan ja käytännöt, että VVY:n vuosikokouskin meni hienosti, puheenvuorojakin käytettiin ja päätökset tehtiin. Joku totesikin, että hyvin meni mutta kivaa ei ollut, koska kollegoiden kanssa jutustelut ennen ja jälkeen jäi pois. Itselleni kokemus oli kevään mitassa melkoinen: meitä oli VVY:n toimiston koulutustilassa kuusi (6!) henkeä. Siis kuusi ihmistä samassa tilassa, toki turvavälejä kunnioittaen. Enpä ole tuollaisessa ihmispaljoudessa muutamaan kuukauteen ollutkaan! Kiitän tässä kaikkia vuosikokouksessa saamastani luottamuksesta.

Kesä on hienoa aikaa! Normaaleja kesätapahtumia jää pois eli olisiko tämä se kesä, jolloin – vihdoin – tekisimme niitä juttuja, joita onkin pitänyt tehdä. Siis ei kiireellä eikä velvollisuudentunnosta vaan siksi, että harvinainen talvi ja poikkeuksellinen kevät kaipaavat seurakseen vähän toisenlaisen kesän. Muutos on mahdollisuus!

Hyvää kesää kaikille!

Jyrki

Jyrki Kaija VVY:n hallituksen puheenjohtaja.