Jätevesilietteiden sisältämää fosforia hyödynnetään kasvintuotannossa puutteellisesti, koska fosforin lannoitusvaikutusta ei tunneta. Myös lietteiden orgaanisten haitta-aineiden vaikutukset ja mahdollinen päätyminen ruokaketjuun estävät hyödyntämistä. Tulosten mukaan jätevesilietefosforin lannoitusarvo lisäysvuonna on heikompi kuin väkilannoitefosforin, mutta lannoitusvaikutus paranee aikaa myöten. Jätevesilietteiden sisältämät haitta-aineet eivät siirtyneet maanpäällisiin kasvinosiin.

Jätevesilietteet muodostavat merkittävän fosforivirran. Sen palautuminen takaisin ruuantuotannon ravinnekiertoon on ensiarvoisen tärkeää ravinnekiertojen sulkemisessa. Näin voidaan tehostaa uusiutumattomien fosforivarantojen käyttöä.

Jätevesilietteen fosfori pitkäkestoisena lannoitteena

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin jätevesilietefosforin pitkäkestoista lannoitusvaikutusta ohraan ja raiheinään.

– Jätevesilietteen fosforin lannoitusvaikutus oli noin 10 prosenttia väkilannoitteen fosforin vastaavasta arvosta ensimmäisenä kasvukautena. Kolmivuotisen kokeen jälkeen se oli parhaimmillaan noin 40 prosenttia, kertoo erikoistutkija Kari YlivainioLukesta.

Jätevesilietefosforin lannoitusarvoa heikentää jätevedenpuhdistamoilla käytettävä rautapitoinen kemikaali, jolla poistetaan fosforia jätevesivirrasta.

Jätevesilietteiden lämpökemiallisista prosessointimenetelmistä sekä poltto että pyrolyysi heikensivät fosforin lannoitusarvoa lopputuotteessa. Väkilannoitefosforiin verrattuna jätevesilietteet sisälsivät suuremmat pitoisuudet haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, mutta kasvien raskasmetallipitoisuuksiin sillä ei ollut vaikutusta.

Jätevesilietteiden haitta-aineet ja riskinarviointi

Erilaisista jätevesilietepohjaisista lannoitevalmisteista määritettiin muun muassa pintakäsittelyaineissa ja palonsuoja-aineina käytettyjen yhdisteiden sekä lääkeaineiden pitoisuuksia. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin laajasti bromattujen palonestoaineiden pitoisuuksia eri puolilla Suomea tuotetuissa lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa.

– Haitta-aineita havaittiin kaikissa tarkastelluissa tuotteissa.  Muun muassa epätäydellisessä palamisessa syntyvien PAH-yhdisteiden sekä tarkasteltujen lääkeaineiden pitoisuudet olivat suurimmat vähiten käsitellyssä materiaalissa eli mädätteessä. Suurimmat pintakäsittelyaineissa (PFAS) ja palonestoaineissa (PBDE) käytettyjen yhdisteiden pitoisuudet havaittiin kompostoidussa lietemädätteessä, kertoo Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkija Lauri Äystö.

Pyrolyysin havaittiin pienentävän lähes kaikkien tarkasteltujen yhdisteiden pitoisuuksia merkittävästi, mutta muutamien yhdisteiden pitoisuudet kasvoivat. Erityisesti näiden yhdisteiden osalta olisi tärkeää jatkossa tutkia, miten prosessoinnilla voitaisiin vaikuttaa aineiden käyttäytymiseen.

Jätevesilietteiden palonsuoja-aineet ja lääkeaineet eivät siirtyneet kasveihin

– PBDE-yhdisteitä ja lääkeaineita voi päätyä viljelymaahan puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita käytettäessä. Tutkimushankkeessa ei havaittu jätevesilietteiden lisäävän PBDE-yhdisteiden ja lääkeaineiden kertymistä kasveihin, kertoo erikoistutkija Kimmo Suominen Evirasta.

Haitta-aineille tehdyn ympäristöriskitarkastelun perusteella ekotoksikologiset viitearvot voivat ylittyä erityisesti muutamilla lääkeaineilla sekä triklosaanilla. Tarkastelu keskittyi peltomaassa odotettaviin toksisiin vaikutuksiin, eikä se ole välttämättä riittävän kattava hyvin pitkäikäisille, biokertyville ja kulkeutuville yhdisteille.

Jätevesilietteiden sisältämän fosforin lannoitusvaikutusta sekä sen sisältämien raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden mahdollista kertymistä kasveihin tutkittiin maa- ja metsätalousministeriön sekä yritysten rahoittamassa hankkeessa, jonka nimi on Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct). Tutkimuksen tuloksia esitellään hankkeen loppuseminaarissa, joka järjestetään Suomen ympäristökeskuksessa (Mechelininkatu 34 A, Helsinki) tiistaina 10.4.2018 kello 9.30 alkaen.

Alkuperäinen tiedote Luonnonvarakeskuksen sivuilla:

https://www.luke.fi/uutiset/jatevesilietteiden-kaytto-lannoitteena-ei-ole-uhka-ruokaturvalle/