Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesijohtojen kunnon tutkiminen, pdf

Verkkokaupan etusivu Ostoskori Kirjaudu

Oppaassa esitellään vesijohtojen ja paineviemäreiden kuntotutkimusmenetelmiä jaoteltuna putken sisäisiin ja ulkoisiin menetelmiin. Oppaassa kuvataan kuntotutkimusten edellyttämiä valmistelevat työt, tutkimuksen toteutus ja saatavan kuntotiedon dokumentointi. Lisäksi annetaan esimerkkejä kuntotiedon hyödyntämisestä ja jatkojalostuksesta. Oppaassa kuvataan myös, miten vesijohtoverkoston jatkuvatoimisia mittauksia voidaan käyttää vuotavuudenhallintaan. 

Oppaan on laatinut Ramboll Finland Oy ja sen laatimisen ovat rahoittaneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston Alva-yhtiöt Oy, Aqua Palvelu Oy (Lahti Aqua), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), HS-Vesi, Kokkolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Nurmijärven Vesi, Oulun Vesi, Porvoon vesi, Riihimäen Vesi, Seinäjoen Vesi Oy, Sipoon Vesi, Tampereen Vesi, Turun Vesihuolto Oy, Vaasan Vesi ja Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry.
 

Vesijohtojen kunnon tutkiminen -julkaisun tiivistelmä

Suomen vesijohtoverkostot ikääntyvät ja vesijohtojen kunnon tutkiminen on ajankohtaista. Vesijohtojen ja paineviemäreiden kunnon selvittämistä koskevan ohjeen tavoitteena on esitellä menetelmiä paineellisten johtojen kunnon selvittämiseen ja seurantaan. Kuntotieto on keskeisessä asemassa verkosto-omaisuuden hallinnassa ja verkoston elinkaaren eri vaiheissa. Ohjeessa esitellään kunnonhallinnan prosessi ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja kuntotiedon keruuseen. Lisäksi käydään läpi kuntotiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja tapoja hyötyä kuntotiedoista monipuolisesti, esimerkiksi kunnonmallinnuksen avulla. Koska vesijohtojen kunnon selvittäminen maastossa ei ole aina mahdollista, ohjeessa esitellään jatkuvatoimisen mittauksen hyödyntämistä vesijohtoverkoston kunnonhallinnassa pitkälti suomalaisten ja yhdysvaltalaisten vesihuoltolaitosten haastatteluiden pohjalta. Ohjeen viimeisessä osiossa käydään läpi vesijohtojen ja paineviemäreiden paikallisia kuntotutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää yksittäisten linjojen kuntoa maastossa.  Menetelmät on jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin kuntotutkimusmenetelmiin ja näiden soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin on laadittu koostetaulukot.

Jaa sivu:

Tulosta