Verkkokaupan etusivu Ostoskori Kirjaudu

Vesihuoltoverkostojen elinkaari, kestävä operatiivinen kunnonhallinta

Hankkeessa Vesihuoltoverkostojen elinkaari, kestävä operatiivinen kunnonhallinta laaditussa oppaassa käsitellään nykyisen toimintaympäristön mukaisia verkostojen hallinnan edellytyksiä ja esitellään uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuita verkostojen elinkaaren kestävään hallintaan, jotta vesihuoltolaitokset voisivat täyttää lain edellyttämän velvollisuuden verkostojen osalta.

Vesihuoltoalalta on puuttunut ohjeistus, milloin ja miten vesihuoltoverkostoa on tarvetta tutkia ja ennakoivasti kunnossapitää sen elinkaaren aikana, jotta vesihuoltolain 15 § selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus tulisi täytettyä.

Hankkeessa Vesihuoltoverkostojen elinkaari, kestävä operatiivinen kunnonhallinta laaditussa oppaassa käsitellään nykyisen toimintaympäristön mukaisia verkostojen hallinnan edellytyksiä ja esitellään uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuita verkostojen elinkaaren kestävään hallintaan, jotta vesihuoltolaitokset voisivat täyttää lain edellyttämän velvollisuuden verkostojen osalta.

Ratkaisuissa hyödynnetään useita näkökulmia kokonaisuuden tehokkaaksi hahmottamiseksi. Näiden eri näkökulmien pohjalta voidaan tietoon pohjautuen optimoida verkostojen operointia.

Etenkin useista eri alueista koostuvat laaja-alaiset osaamiset ja tiedolla johtaminen muodostavat perustan muille elinkaaren hallinnan toiminnoille. Oppaassa on kuvattu tiedolla johtamisen prosessi sekä hankkeessa tunnistetut keskeiset osaamisresurssit. Verkostojen hallinnan keskeisten aineettomien resurssien, tiedon ja osaamisten kuvaamisen, jälkeen oppaassa on esitetty ohjeistus sekä verkostojen kriittisyysluokitusten laatimiseen että operatiivisten vaatimustasojen käyttöönottamiseen.

Vesihuoltolaitoksen resurssien riittävyyden varmistamiseksi ja oikein kohdentamiseksi oppaassa on annettu konkreettiset suuntaviivat verkoston luokitteluun kriittisyyden perusteella kolmeen luokkaan; normaali, kriittinen ja erittäin kriittinen.

Operatiivisten vaatimustasojen käyttöönottamisen osalta opas kattaa edellytykset kestävälle, ennakoivalle operoinnille ja vaatimustasojen määrittelyn ja edelleen ohjeet operoinnin ohjaamiseen kokonaisuus huomioiden. Oppaan mukaan elinkaaren aikainen kuntotutkimustarve ja ennakoivan kunnossapidon tarve määräytyy luokkien sisällä verkostojen kriittisyyden, verkoston kunnon ja muiden tekijöiden perusteella tyypillisesti aikavälille 2–20 vuotta.

Oppaassa esitellään kestävän verkostojen kunnonhallinnan yleinen toimintaprosessi, jota laitokset voivat muokata omista lähtökohdistaan sopivaksi. 

Tiivistelmä

Vesihuoltoverkostojen elinkaari – kestävä operatiivinen kunnonhallinta - hankkeelle asetettiin neljä osatavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli määrittää nykyisen toimintaympäristön mukainen verkostojen elinkaarenhallinnan edellytysten perustaso, joka mahdollistaa kestävän operatiivisen toiminnan sekä kunnossapitovelan supistamisen. Toisena tavoitteena oli muodostaa yhteisesti jaettu käsitys verkosto-omaisuuden kriittisyydestä sekä eri verkosto-osuuksien vaatimista operatiivisista resursseista. Kolmantena tavoitteena oli muodostaa edellisten varaan muodostuvat operatiiviset elinkaaren hallinnan prosessit. Neljäntenä tavoitteena oli muodostaa uusiin toimintamalleihin opastava ohje vesilaitoksille.

Julkaisun alussa keskitytään nykyisen toimintaympäristön mukaisiin verkostojen hallinnan edellytyksiin. Näistä etenkin useista eri alueista koostuvat laaja-alaiset osaamiset ja tiedolla johtaminen muodostavat perustan muille elinkaaren hallinnan toiminnoille. Seuraavaksi on käsitelty verkostojen kriittisyysluokituksen muodostamisen edellytykset, määritelty kriittisyysluokat ja ohjeistettu kriittisyysluokituksen laatiminen. Tämän jälkeen on käsitelty edellytykset kestävälle, ennakoivalle operoinnille ja määritelty vaatimustasot ohjaamaan operointia. Lisäksi on laadittu ohje operoinnin vaatimustasojen käyttöön saattamiseksi alkaen nykytilanteen ja tarpeiden hahmottamisesta. Lopuksi on esitetty kestävän verkosto-omaisuuden hallinnan kunnossapidon yleinen, laatujärjestelmäänkin sopiva toimintaprosessi, jota laitokset voivat muokata omista lähtökohdistaan sopivaksi. Toimintaprosessissa huomioidaan myös mahdolliset puutteet verkostojen sijainnin digitalisoimisen sekä toiminnasta selvillä olemisen velvoitteisiin liittyen.

Hankkeella oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta.