Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Hyvät toimintatavat kiinteistöjen kuparisten vesijohtojen syöpymisen ehkäisemiseksi, pdf

Verkkokaupan etusivu Ostoskori Kirjaudu

Korroosioon vaikuttavia tekijöitä ovat veden laadun lisäksi putken laatu ja sisäpinnan epäpuhtaudet, veden lämpötila ja virtausnopeus sekä suunnitteluun, asennukseen, käyttöönottoon ja veden käyttötapoihin liittyvät tekijät.


Vesijohtojen materiaaleihin, suunnitteluun, asennukseen ja käyttöönottoon liittyvillä rakentamismääräyksillä pyritään osaltaan estämään vesilaitteistojen korroosiota. Veden syövyttävyyteen vaikuttavista vedenlaatutekijöistä tärkeimpiä ovat liuenneen hapen pitoisuus, pH-arvo, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet, hiilidioksidipitoisuus, kovuus ja alkaliteetti (bikarbonaattipitoisuus) sekä rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet.


Kenttätutkimuksen ja kirjallisuusselvityksen perusteella kupariputkien pistekorroosion keskeisin tekijä on todennäköisimmin kupariputken sisäpinnalle kiinnittyvä rauta, joka aiheuttaa pistekorroosion ydintymisen sellaisiin kohtiin, mihin rautaa on kiinnittynyt. Tässä tutkimuksessa korroosion ei havaittu kuitenkaan
etenevän muuten kuin olosuhteissa, joissa veden pH-arvo on alle 7,5 ja vesi
sisälsi liuennutta hiilidioksidia. Veden silikaattipitoisuudella ei todettu olevan vaikutusta pistekorroosioon, vaikka aiemmissa tutkimuksissa kupariputkien sisäpinnan pistekorroosiotapauksissa vaurioituneiden putkien sisäpinnan kerrostumissa oli todettu runsaasti piitä. 

 

Projektin rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä vesihuoltolaitokset Hangon vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ‐kuntayhtymä HSY, Porin Vesi liikelaitos, Rauman Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos ja Äänekosken Energia Oy. Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER vastasi yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa projektin käytännön toteuttamisesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat rahoittajien lisäksi SAMKin, FCG Finnish Consulting Group Oy:n (laskelmat vesilaitoksille) ja Valviran edustajat.

Julkaistu
2022

Jaa sivu:

Tulosta