facebook twitter

Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä

Puhdistamolietteiden käyttö lannoituksessa ei vaaranna ravinnon tuotannon turvallisuutta, maaperän eliöiden riskeistä tarvitaan jatkotutkimusta

Puhdistamolietteiden lannoitekäytön vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen arvioitiin kirjallisuudesta koottujen tietojen ja laskennallisen riskien arvioinnin avulla. Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden tai taudinaiheuttajien osalta lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti käsiteltyjen lietetuotteiden riskit ihmiselle juomaveden tai ravinnon kautta arvioitiin olemassa olevan tiedon valossa Suomessa vähäisiksi. Raportissa on kirjattu tärkeimmät tunnistetut tutkimustarpeet ja tietopuutteet liittyen lietetuotteiden turvallisuuteen ihmisille ja ympäristölle.

Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin miljoona tonnia puhdistamolietettä. Puhdistamoliete sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, jonka vuoksi sitä hyödynnetään käsittelemällä se lannoitevalmisteiksi, joita käytetään maataloudessa ja viherrakentamisessa. Jätevesien mukana puhdistamoille päätyy kuitenkin myös haitallisia yhdisteitä ja taudinaiheuttajia, joista osa siirtyy kiinteään aineeseen eli puhdistamolietteeseen. 

Lietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytön vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen selvitettiin ”Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä” -hankkeessa. Työn toteuttivat Laki ja Vesi Oy ja Luonnonvarakeskus LUKE. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ää konsultoitiin taudinaiheuttajien osalta. Hankkeen loppuraportti on julkaistu Luonnonvarakeskuksen raporttina 58/2018 ja se on luettavissa sähköisesti osoitteessa:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-661-2. Selvityksen rahoitti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja sitä koordinoi Vesilaitosyhdistys.
 
Aiempien tutkimusten perusteella tiedettiin, että puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden mukana pelloille ja viheralueille päätyy erilaisia haitallisia yhdisteitä ja taudinaiheuttajia, jotka voivat liian suurissa pitoisuuksissa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristön tai ihmisen terveydelle. Raporttiin on koottu tietoa näistä aineista ja taudinaiheuttajista sekä niiden aiheuttamista riskeistä ihmisten ja ympäristön terveydelle. Tarkasteltuja osa-alueita olivat haitalliset metallit, orgaaniset haitta-aineet, mikromuovit, taudinaiheuttajat ja antibioottiresistenssi. Orgaanisia haitta-aineita ovat esimerkiksi muovien rakennus- ja lisäaineet, lääkeaineet, palonestoaineet ja pesu- ja puhdistustuotteiden sisältämät aineet. Raskasmetalleille ja hygieniaindikaattoreille on asetettu Suomen lainsäädännössä raja-arvoja lannoitevalmisteissa. Orgaanisille haitta-aineille raja-arvoja ei ole asetettu. 

Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden ja suolistobakteerien osalta arvioitiin, että Suomen olosuhteissa riskit ihmiselle juomaveden tai ravinnon kautta ovat vähäiset. Joidenkin taudinaiheuttajien, kuten ilmateitse tartuttavien legionellabakteerien osalta tulee jatkossa tarkemmin selvittää niiden esiintyminen puhdistamolietetuotteissa sekä hygienisoinnin tehokkuus. Mikromuovien ja antibioottiresistenssin osalta tutkimuksia on vielä niin vähän, että niiden roolista riskien aiheuttajina ihmisten tai ympäristön terveydelle tarvitaan lisää tutkimustietoa. Näiden osalta on kuitenkin muistettava, että myös muut lähteet ovat merkityksellisiä sekä mikromuovien että antibioottiresistenssin osalta. 

Orgaanisten haitta-aineiden osalta arvioitiin, ettei riskiä ympäristön terveydelle voida kokonaan poissulkea. Riskejä erityisesti maaperän eliöille tulee selvittää tarkemmin. Erityisesti viherrakentamisen kautta maaperän ja pohjaveden eliöt voivat altistua varsin korkeille haitta-ainepitoisuuksille. Orgaanisista haitta-aineista tunnistettiin ne aineet, joille tulee saada lisää tietoa niiden käyttäytymisestä maaperässä Suomen olosuhteissa sekä haitallisuudesta maaperän eliöille. Näin riskinarvioita esimerkiksi maaperässä pysyvien perfluorattujen yhdisteiden osalta voidaan jatkossa tarkentaa. 

On selvää, että puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa esiintyy haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, taudinaiheuttajia, mikromuoveja ja antibioottiresistenssigeenejä. Kokonaisuuden kannalta on muistettava, että joitakin aineita tavataan myös muista orgaanisista lannoitevalmisteista. Esimerkiksi tuotantoeläinten lannassa esiintyy antibioottijäämiä, sillä lannan hyötykäytölle ei ole asetettu varoaikoja sairasta eläintä antibiooteilla hoidettaessa. Jatkossa tulisi tarkemmin verrata eri lannoitevalmisteiden aiheuttamia riskejä ympäristön ja ihmisen terveydelle.

Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä
Vieno, Niina; Sarvi, Minna; Salo, Tapio; Rämö, Sari; Ylivainio, Kari; Pitkänen, Tarja; Kusnetsov, Jaana (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-661-2

Lisätietoja:
Tapio Salo, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 6516, tapio.salo(a)luke.fi
Niina Vieno,TkT, vesiasiantuntija, Laki ja Vesi Oy, p. 050 544 8431, niina.vieno(a)lakijavesi.fi
Saijariina Toivikko, vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, p. 09 8689 0121, saijariina.toivikko(a)vvy.fi

Jaa sivu:

Tulosta