Kuvassa Jyrki Kaija, kuvaaja Hannu Bask.

Usein puhumme siitä, mitä mikäkin organisaatio teki tai tekee. Tuo on hieno tapa korostaa organisaatiossa tehtävää yhteistyötä, kun saavutukset eivät henkilöidy vaan ovat kaikille työyhteisön jäsenille yhteisiä. Yhteisiksi koetut saavutukset synnyttävät myös organisaation sisällä hyvää ylpeyttä omasta työpaikasta; me teimme! Joukkuehenkeä.

Toisaalta organisaation ”tekemisen” korostamisessa voi osaavien henkilöiden panoksen ja suorituksen huomioiminen jäädä turhankin piiloon etenkin, jos johto omii itselleen kaiken myönteisen julkisuuden yhteisistä saavutuksista. Organisaatiot luovat puitteet mutta lopulta kaikki menestys on työyhteisön muodostavien ahkerien ihmisten aikaansaannosta. Menestyäkseen organisaation on tuettava ja kannustettava jäseniään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Parhaimmillaan työnteko on yhteisöllistä, kivaa, innostavaa, opettavaista, turvallista, palkitsevaa, siis hienoa puuhaa kerta kaikkiaan!

Aloitin työurani yksityisellä puolella, jossa tuota kannustavaa, joskus ikävä kyllä jopa patistavaa puolta asioista pidetään esillä, jotta yhtiö menestyisi ja siten kaikilla työyhteisön jäsenillä olisi kiinnostavia työtehtäviä ja turvattu työpaikka jatkossakin. Samalla säilyy omistajan halu omistaa ja tukea omistustaan. Yhteisestä menestyksestä hyötyvät kaikki. Yksityisellä sektorilla kannusteiden rakentamiseen kiinnitetäänkin paljon huomiota.

Viimeisimmät kymmenen vuotta olen ollut julkisella sektorilla, jossa kilpailua ei ole samalla tavalla kuin yksityisellä puolella vaan haasteet ovat toisenlaisia. Myös julkisella sektorilla ihmiset tekevät hyvää ja tärkeää työtä. Kuinka kannustaa tehokkuutta ja jatkuvan parantamisen henkeä tässä toimintaympäristössä? Kannusteita on käytössä myös julkisella sektorilla ja niitä myös käytetään mutta oma käsitykseni on, että julkinen sektori voisi tässä asiassa kehittyä; työhönsä suurella innolla ja tarmolla keskittyviä, hienoja ammattilaisia löytyy sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. He kaikki ansaitsevat kannustuksensa. Se on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu.

Paljon puhutaan johdon sitoutumisesta ja sen merkityksestä kaikelle kehittämiselle. Se on tärkeää mutta se ei ole riittävää. Yksi ihminen voi tehdä määränsä mutta todelliseen muutokseen tarvitaan aktiivista toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla, parhaimmillaan käytössä on kaikkien työyhteisön jäsenten panos. Joukkuepeliä, jossa kaikki pelaa, kukin parhaansa mukaan oman pelipaikkansa pelisuunnitelman mukaisesti.

Suomen vahvuus on hyvä yhteistyö yli organisaatiorajojen. Tällä toimintatavalla olemme pienenä kansana onnistuneet käyttämään kansakunnan täyttä potentiaalia hyväksemme ja menestystä on tullut. Minulle Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman laatiminen oli hieno esimerkki hyvästä suomalaisesta yhteistyötä. VVY:n toiminnassa yhteistyö laitosten ja yhteistoimintajäsenten kesken on jo perinne. Ilokseni viime vuosina VVY pystyi tuomaan yhteistoimintajäsenet lähemmäksi VVY:n toiminnan ydintä. Kuluneen fraasin mukaisesti tästä on hyvä jatkaa. Toivottavasti saamme kaikilla tasoilla tehtävän hyvän yhteistyön kautta vesihuoltoalan koko osaamisen yhä paremmin käyttöön yhteistä menestystämme rakentamaan.

Hyvää kesää kaikille!

t. Jyrki
Jyrki Kaija on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY osastonjohtaja, ja hän oli Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vuosina 2018–2021.