KUTSU / INVITATION 9th Annual Conference of the UNESCO Chair in Sustainable Water Services 3.6.2021, 12:00 Zoom meeting

Water Services in Urban settings / Vesihuolto kaupungeissa

Kutsumme teidät Tampereella 3.6.2021 pidettävään UNESCO oppituolin vuosikonferenssiin alkaen kello 12.00

Paikka: ZOOM/ Tampereen yliopisto,  Meeting ID: 693 9798 4801 

Passcode: CADWES

Mukaan pääset tästä linkistä. / Use this link to join the Zoom-meating.
 

Lämpimästi tervetuloa! Welcome!

Järjestäjät: CADWES, GROWS, Tampereen Dosenttiyhdistys

Seminaarin tukijat: VEPATUKI-tutkimusklusteri

Water Services and Cooperation / Vesihuollon yhteistyö

Time: 3/6/2021, at 12.00 a.m.

12.00             Opening, Petri Juuti, Tampere University

12.05             Cape Town’s 2015 to 2018 drought, Professor Wessel Visser, Stellenbosch University

12.45             Water, Sanitation, People & the Growing Services Demand in Urban Settings, Doctoral student Japheth Koros, CADWES

Break 13.15-13.25

13.25        Water Services in Urban settings, Dr. Alexandros Makarigakis, Programme Specialist, Water for Human Settlements, UNESCO Paris

13.50       From shanty towns to metropolises: historical progress and reflections on water services in Shanghai and some African countries, Professor J, Zhang, Shanghai Normal University, Shanghai, China

Break 14.20-14.30

14.30             10 Points to Successful Waste Water Treatment in Small Town Area: Case Central WWTP of Huittinen, Dr. Anna Halinen, Huittisten puhdistamo Oy.

15.00              Remunicipalization of WSS, David McDonald, Professor, Queen's University, Canada

15.30               Sustainable water services and resilient organisations, Dosentti Tapio Katko, CADWES

16.00               Discussion / Keskustelu

16.15              Tilaisuus päättyy / dosentti Riikka Juuti

Tampereen teknilliseen yliopistoon kesällä 2012 perustettu Unesco-oppituoli oli vesihuoltopalveluiden alalla päänavaus. Unescon kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitsevat eri puolilla maailmaa.

Tampereen teknillisen yliopiston ja Unescon yhdessä sopima oppituoli ”Sustainable Water Services – kestävät vesihuoltopalvelut” keskittyy vesihuoltopalveluiden eli yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon, kun muut ovat tähän saakka keskittyneet vesivaroihin ja niiden hallintaan eri näkökulmista. 

Suomessa on ollut aiemmin kaksi muuta Unesco-oppituolia, mutta Tampereen oppituoli on ensimmäinen vesialalla Pohjoismaissa. Oppituolin ensimmäinen haltija vuosina 2012–2020 oli dosentti Tapio Katko, jonka apuna co-chair-tehtävässä oli Petri Juuti vuosina 2017–2020. Petri Juuti siirtyi 2020 hoitamaan oppituolia ja co-chair-tehtävä siirtyi dosentti Riikka Juutille.

– Työn kannalta tämä tarkoittaa paitsi Unescon statusta, niin myös erittäin hyviä verkostoja. Etenkin Aasiassa ja Afrikassa Unescolla on paljon painoarvoa vesisektorin asioissa. Tämä professuuri on mainio sillanpääasema Unescoon. Unesco evaluoi aina kauden päätteeksi, onko tavoitteet saavutettu, Petri Juuti kertoo.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmällä CADWESilla on monen vuosikymmenen kokemus vesi- ja ympäristöalan kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti kehittyvien ja Afrikan maiden kanssa.

– Vesihuolto on keskeinen, joskin pääosiltaan näkymätön osa yhdyskuntien teknis-taloudellista infrastruktuuria. Samalla vesihuolto on perusedellytys ihmisten terveydelle, yleiselle hygienialle, ympäristönsuojelulle ja teolliselle toiminnalle. Toimiva vesihuolto ulottaa vaikutuksensa kaikille kestävän kehityksen kannalta olennaisille elämänalueille, Juuti sanoo.

Ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä

Ennen vesilaitosten perustamista sekä terveydelliset että taloudelliset olosuhteet kehittyvissä kaupungeissa ovat olleet vaikeat. Petri Juuti arvioi, että etenkin globaalin ilmastonmuutoksen aikana vesihuollon rooli tulee kasvamaan ja sen elintärkeys korostumaan varsinkin Afrikassa, jossa ilmaston äärevöityminen on jo aiheuttanut merkittäviä ongelmia.

– Afrikassa vuosittain useat tuhannet lapset kuolevat puhtaan veden ja hyvän sanitaation puutteen takia. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus kurjistaa naisten ja tyttöjen asemaa, sillä vesijohtojen puuttuessa heidän työnsä on hakea vettä. Puhtaan veden ja turvallisen käymälän puute kouluissa aiheuttaa myös sen, että tytöt eivät voi käydä koulua.

Vesihuollon lähtökohta muodostuu vesihuoltopalveluiden oikeutuksesta sekä odotettavista olevista suorista ja epäsuorista hyödyistä, mikäli palvelut saadaan järjestetyksi ja ylläpidetyksi. Näitä ovat erityisesti terveys- ja hygieniahyödyt sekä taloudellisen kehityksen kautta saadut epäsuorat hyödyt. Luonnonympäristöön rakennettu yhdyskuntien fyysinen infrastruktuuri luo perustan taloudellisille ja sosiaalisille järjestelmille, jotka ovat herkkiä luonnon ympäristössä tapahtuville muutoksille. Pidemmällä aikavälillä osin ilmaston muutoksen ja osin muiden syiden vuoksi aiemmin varsin vesirikkaat alueet ovat muuttuneet vesivaroiltaan niukoiksi. Vesihuolto on kaupunkien kehityksen peruskysymyksiä, johon perehtyminen luo osin uutta kuvaa selviämistaistelusta kaupungistumisen mukanaan tuomien ongelmien kanssa.

– Yhdyskuntien infrastruktuurin tutkiminen on muutakin kuin tekniikan historiaa, sillä vesihuollon tarpeisiin valituilla teknisillä ja hallinnollisilla ratkaisuilla on suora vaikutus asukkaisiin ja koko yhdyskuntaan. Kysymys vesihuollosta on samalla kysymys kaupungistumisen onnistumisesta ja ihmisen yrityksestä luoda itselleen parempaa yhteiskuntaa ja ympäristöä. Vesihuolto vaatii jatkuvaa huoltoa ja kehittämistä. Mittavien järjestelmien luominen edellyttää suuria investointeja ja lukemattoman määrän henkilötyövuosia. Myös järjestelmän ylläpito ja kehitys vaativat jatkuvaa huoltoa, motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä sekä uusia investointeja.

Suomella on Petri Juutin mukaan tarjottavana kestäviä ratkaisuja maailman vesi- ja sanitaatiokysymyksiin sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön alalla.

– Suomalaisen vesialan vahvuuksia ovat vesiosaamisen yhdistyminen hyvään, korruptoitumattomaan hallintoon. Ei ole sattumaa, että korruptioindekseissä, koulutuksen tasossa ja vettä kuvaavissa indekseissä Suomi on parhaiden maiden joukossa ja eniten korruptoituneet maat huonoimmassa kärjessä vesipuolella ja koulutuksessa. Kehittyvät maat ja erityisesti Afrikka tarvitsevat hyvin koulutettuja päätöksentekijöitä, johtajia sekä yliopisto-opettajia ja tutkijoita.

Tilaisuuden järjestävät Tampereen yliopiston Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES ja Tampereen dosenttiyhdistys.

Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES, www.cadwes.com
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: dos. Riikka Juuti, 050 447 9998, riikka.juuti@tuni.fi

Kutsu pdf-liitteenä.