Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesihuoltolaitosten varautuminen on kehittynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana

Vesihuoltopooli on selvittänyt vesihuoltolaitosten varautumista viidellä kyselyllä vuosien 2008-2020 aikana.

Varautumiskyselyiden perusteella vesihuoltolaitosten varautuminen on kehittynyt merkittävästi vuodesta 2008.

  • Lainsäädäntöön tulleet uudet vaatimukset sekä laaditut ohjeet näkyvät harppauksina varautumisen tason kehittymisessä.
  • Varautumisen tasossa on eroja laitosten kokoluokkien välillä. Varautumisen taso keskimäärin paranee laitoskoon kasvaessa. 
  • Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksilla on pitänyt olla ajantasainen häiriötilanteisiin varautumissuunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Ihan kaikki vastaajat eivät täyttäneet tätä vaatimusta vielä vuoden 2020 kyselynkään perusteella. Olemassa olevat varautumissuunnitelmat ovat kuitenkin hyvin ajantasaisia.
  • Systemaattisen riskinarvioinnin tekemisen kattavuus on parantunut kaikilla vesihuollon osa-alueilla vuosien 2015 ja 2020 välillä. Kattavimmin riskinarviointia on tehty vedenhankintaketjussa, johon on ollut käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama verkkopohjainen WSP-työkalu. Eniten kehitystä on puolestaan tapahtunut tietoturvallisuuteen ja palveluntarjoajiin liittyvien riskien arvioinnissa.
  • Vuoden 2017 kyselyssä lähes kaikki vastaajat (98 %) totesivat, että systemaattinen vaarojen tunnistus ja riskinarviointi ovat kehittäneet laitoksen toimintaa. Yleisimmin vaarojen tunnistuksen ja riskinarvioinnin myötä toiminnassa tunnistettiin uusia vaaroja ja puutteellisesti hallittuja riskejä, henkilöstön osaaminen ja asenteet paranivat ja investointeja on voitiin priorisoida riskiperusteisesti.

Kyselyillä on pyritty saamaan tietoa vesihuoltolaitosten varautumisesta kansallisella tasolla. Tuloksia hyödynnetään vesihuoltopoolin ja poolitoimikunnassa toimivien tahojen toiminnassa siten, että se edistäisi mahdollisimman hyvin vesihuoltoalan toimintavarmuutta, varautumista ja häiriönsietokykyä.

Vesihuoltopooli edistää ja kehittää vesihuoltoalan varautumista, häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta kaikissa turvallisuustilanteissa Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen välisen sopimuksen mukaisesti. Vesihuoltopoolin toimisto on Vesilaitosyhdistyksessä.

Jaa sivu:

Tulosta