Niiden perusteella on laadittu pohjavesiyhteistarkkailun toimintamalli, jota voidaan hyödyntää yhteistarkkailujen käynnistämisessä uusilla alueilla.

POVEYTKE-hankkeessa käynnistettiin pohjavesiyhteistarkkailuja kuudella vedenhankintaa varten tärkeällä riskipohjavesialueella Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Raaseporissa. Lisäksi käynnistettiin yhteensä kymmenen pohjavesialuetta Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla sisältävä pääkaupunkiseudun pohjavesiyhteistarkkailu. Muutamalla muulla pohjavesialueella tehtiin selvityksiä yhteistarkkailun käynnistämisen mahdollisuuksista. Lisäksi hankkeessa kehitettiin geologisen rakenteen visualisointia ja pohjavesimuodostumien haavoittuvuusanalyysiä Suomen geologisiin olosuhteisiin soveltuvaksi. Pohjaveden laadun anturimittausten edustavuuden varmistamiseksi hankkeessa suunniteltiin uudenlainen pohjaveden laadun anturimittausasema. 

POVEYTKE-hankkeen kohdealueiden yhteistyöryhmiin osallistuneiden mielestä kustannussäästöjen ohella yhteistarkkailun tärkeä saavutus on se, että tiedonvaihto ja
avoin keskustelu tarkkailujen kehittämisestä sekä suojelutoimenpiteistä lisääntyy yhteistyöryhmän säännöllisten kokoontumisten myötä. Tämä varmistaa myös sen, että kaikkien toimijoiden tarkkailut toteutetaan samoin perustein eli kaikkia kohdellaan yhdenmukaisesti.

POVEYTKE-hankkeen toteutuksesta vastasivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). Aluekohtaisissa yhteistarkkailuryhmissä oli mukana tarkkailua toteuttavien tahojen – vesihuoltolaitosten, yritysten ja kuntien - lisäksi ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisia. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto oli mukana rahoittamassa hanketta. 

Hankkeen tarkempi kuvaus ja pohjavesiyhteistarkkailun toimintamalli löytyvät hankkeen loppuraportista. Hankkeesta löytyy lisätietoja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisteristä.