facebook twitter

Vesihuoltolaitoksen hallinto ja talous

Vesilaitosyhdistys (VVY) tarjoaa jäsenlaitoksilleen monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. VVY eräänä painopisteenä on varsinaisten jäsenten yhteisten palvelujen avulla varmistaa, että jäsenistö saa lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevista keskeisistä asioista tiedon selkeästi ja oikea-aikaisesti. 

Vesihuoltolaitokset ovat yleensä kuntien omistamia osakeyhtiöitä, kunnallisia liikelaitoksia tai taseyksiköitä, kuntayhtymän vesihuoltolaitoksia ja jäsenten omistamia vesiosuuskuntia. Osa toimii jonkin toisen toimialan kanssa samassa organisaatiossa. Ne ovat vesihuoltolaissa tarkoitettuja vesihuoltolaitoksia silloin, kun niillä on kunnan hyväksymä toiminta-alue. Vesihuoltolaitosten hallintoa ja taloutta koskevia säännöksiä on vesihuoltolain lisäksi monessa muussa laissa.     

VVY:n hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. VVY:n Hallinto- ja talousryhmään voit tutustua tästä linkistä.

VVY:n jäsenille tarkoitetut asiantuntijapalvelut vesihuoltolaitosten talouteen ja hallintoon liittyvissä sekä lakiasioissa lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen puh. (09) 8689 0115, anneli.tiainen(a)vvy.fi 
Yksityishenkilöitä palvelevat oman paikkakunnan vesihuoltolaitos sekä kuluttajaneuvonta.

 

Avainsana: hallinto ja talous, katso myös lainsäädäntö

Liittämiskohtien sijainti


Vesihuoltolain 10 §:ssä säädetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuoltolaitos määrää kiinteistön liittämiskohdat vesihuoltolain 12 §:n mukaisesti.

Vesihuoltolaissa tai muussakaan laissa ei anneta tarkkoja metrimääriä sille, mitä tarkoittaa, että "liittämiskohtien tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä." Sen sijaan vesihuoltolain perusteluissa viitataan aikaisempien säännösten mukaisiin metrimääriin. "Välitöntä läheisyyttä" voidaan arvioida niiden mukaan.

Näin ollen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella liittämiskohtaa ei tulisi määrätä 100 metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta, kun kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Kun kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella, liittämiskohdan tulisi sijaita enintään 20 metrin päässä kiinteistön rajasta. Tarvittaessa edellä mainituista metrimääristä voidaan jonkin verran poiketa.

Ohessa KHO:n ratkaisu siitä, montako liittämiskohtaa vesihuoltolaitoksen tuli järjestää rakennuspaikalle:

KHO 5.3.2009 T 530
Vesihuolto - Liittämiskohta - Kiinteistö - Asemakaava – Rakennuspaikka
Asemakaavan erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennuspaikka muodostui kahdesta kiinteistönmuodostamislain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta kiinteistöstä. Vesihuoltolain 12 §:n perusteella vesihuoltolaitoksella oli velvollisuus järjestää tälle asemakaavan mukaiselle rakennuspaikalle yksi liittämiskohta rakennuspaikan välittömään läheisyyteen.
Vesihuoltolaki 12 §

Lyhennelmä on luettavissa myös osoitteessa http://www.kho.fi

 

Kuluttajaneuvonta


Kuluttajaneuvonta siirtyi kunnilta maistraattien tehtäväksi vuoden 2009 alusta. Kuntien kuluttajaneuvojat siirtyivät vuoden alusta maistraattien palvelukseen. Kuluttajaneuvonta on riippumaton asiakkaan kotikunnasta ja maksutonta.

Maistraatin kuluttajaneuvonta on tarkoitettu myös vesihuoltolaitosten asiakkaiden käyttöön. Ristiriitatilanteessa vesihuoltolaitoksen asiakkaan tulee ottaa ensin yhteyttä maan vesihuoltolaitoksensa. Sen jälkeen asiakas voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, jos vielä tarvetta on. Lisätietoa kuluttajaneuvonnasta on mm. seuraavassa linkissä https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/kuluttajaneuvonta/

Neuvojaan saa yhteyden puhelimitse soittamalla numeroon 029 553 6901 (arkisin 9–15, mpm / pvm). HUOM! Kesäaikana 19.6. - 18.8. puhelinneuvonta klo 10 - 14.  Kuluttajaneuvonnan kanssa voi asioida myös sähköisesti yhteydenottolomakkeella.  Tarkempia tietoja menettelystä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulla, linkissä https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/ .

On syytä muistaa, että ennen kuin kuluttaja voi viedä asian kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn, hänen tulee olla yhteydessä maistraatin kuluttajaneuvontaan.  Muuten kuluttajariitalautakunta voi olla ottamatta asiaa käsiteltäväksi.
 

 

EU:n tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanosta


EU:n yleinen tietosuoja-asetus hyväksyttiin huhtikuussa 2016 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679). Asetusta sovelletaan siirtymäajan jälkeen 25.5.2018 alkaen. Se koskee kaikkia yhteisöjä, joilla on henkilörekistereitä tai jotka käsittelevät henkilötietoja, ei siis pelkästään yrityksiä. Se koskee myös vesihuoltolaitoksia.

Asetuksen 4 artiklan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Henkilö voidaan tunnistaa esim. nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka muun hänelle tunnusomaisen tekijän perusteella.

Tietosuoja koskee niin asiakkaiden kuin työntekijöiden henkilötietoja sekä muita henkilötietoja, joita yhteisö käsittelee. Esim. työnhakijoiden henkilötiedoista muodostuu henkilörekisteri, jonka käsittelyssä on noudatettava tietosuojaa koskevan lainsäädännön vaatimuksia (tietosuojavaltuutetun ratkaisu 909/45/2000).

Aluksi kannattaa arvioida, mikä on henkilötietojen käsittelyn nykytila. Se tarkoittaa, että määritetään, mitä henkilötietoja ja -rekistereitä vesihuoltolaitoksella on ja mitä riskejä niihin liittyy tietosuojan kannalta. Kokonaiskuvaa nykytilasta sanotaan tietotilinpäätökseksi.

Rekistereiden päivittämisestä ja tarpeettomien henkilötietojen poistamisesta tulee myös huolehtia. Henkilötiedosta tulee siis pitää huolta koko sen elinkaaren ajan. Lisäksi yhteisö vastaa käsittelemistään tiedoista, vaikka ulkoistaisi niihin liittyvät toiminnot palvelun tarjoajalle. Näin ollen yhteisön tulee tehdä kirjallinen sopimus palveluntarjoajan kanssa, jos henkilötietojen käsittelyä annetaan ulkopuoliselle taholle.

Tietojenkäsittely edellyttää tietoturvan varmistamista. Tietoturvan loukkauksista on raportoitava kansalliselle viranomaiselle 72 tunnin kuluessa tietomurron havaitsemisesta.   Asetukseen liittyy myös sanktio. Sen velvoitteita rikkovalle rekisterinpitäjälle voidaan määrätä sakko.

Lisätietoa on mm. tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivulla, linkissä http://www.tietosuoja.fi/fi/ . Tietosuoja-asetus on ollut esillä Vesilaitosyhdistyksen koulutuksissa vuosina 2016 – 2017 ja on myös jatkossa.

Arvonlisäverokanta

Arvonlisäverokantojen muuttamista koskeva lakiehdotus (HE 89/2012 vp) hyväksyttiin eduskunnassa 21.11.2012. Lakiehdotus liittyi valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.11.2012.

Yleinen arvonlisäverokanta muuttui siten, että se on ollut 1.1.2013 alkaen 24 %.

 

Pienten vesiosuuskuntien ja yhtiöiden tilinpäätösmallit

Tilikautta 2016 ja sitä seuraavia tilikausia koskevat tilinpäätösmallit ovat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston sivulla. Ne voi ladata kohdasta "Hallinto ja talous". Linkki Kehittämisrahaston hankerekisteriin.

Tilikautta 2015 koskevat tilinpäätösmallit pienille vesiosuuskunnille ja yhtiöille ovat VVY:n jäsensivulla, jonne pääsee laitoskohtaisella tunnuksella.

Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan mallintaminen kassavirtalaskelmalla

Vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan mallintamista koskevan hankkeen tiedot ja tulokset on saatavissa Kehittämisrahaston hankerekisteristä.

 

Varainsiirtoverotuksesta

Varainsiirtoverotuksen yhteinäistämisohje löytyy internetistä. Se on annettu 17.2.2017, Dnro A47/200/2017, vero.fi > syventävät vero-ohjeet

Ohjeen kohdassa 1.3 käsitellään liittymiä varainsiirtoverotuksessa. Ensin todetaan, että jos kiinteistön ohella luovutetaan irtainta omaisuutta ja vastikkeen jakautuminen irtaimen ja kiinteistön osalta on selvitetty, varainsiirtoveroa ei ole suoritettava irtaimen omaisuuden arvon osalta. Sen jälkeen selvitetään, miten menetellään liittymien kanssa.

Ohjeen mukaan liittymää voidaan pitää irtaimena omaisuutena ja vapaana varainsiirtoverosta vain, kun liittymismaksu on palautuskelpoinen. Jotta liittymä olisi kiinteistön luovutuksessa varainsiirtoverosta vapaa, ostajan on esitettävä verottajalle selvitys liittymän palautuskelpoisuudesta, esimerkiksi kopio liittymäsopimuksesta, ja liittymän arvo.

Lähtökohtana liittymän arvoa määrättäessä on ohjeen mukaan myyjän liittymästä maksama määrä. Jos liittymälle kauppakirjassa eritelty kauppahinnan määrä ylittää mainitun määrän, on ostajan selvitettävä liittymän käypä arvo esimerkiksi palvelun tarjoajan hinnastolla.

Jos vesihuoltolaitokselle on aikaisemmin annettu toisenlaiset ohjeet verotoimistosta, asia selviää vain olemalla yhteydessä omaan verotoimistoon. Lisäksi varainsiirtoverotusta koskevissa kysymyksissä asiakkaat tulee ohjata ottamaan yhteyttä verotoimistoon tai –virastoon.

 

Ohjeita kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan kirjanpitolautakunnan (KILA) tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta. Lautakunnan yleisohjeet sekä julkistetut lausunnot ja poik-keusluvat ovat nähtävillä TEM:n verkkosivuilla kohdassa "Kirjanpitolautakunta", osoitteessa tem.fi > yri-tykset > yritysten toiminnan sääntely > kirjanpito.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet soveltuvat erityisesti yksityisoikeudellisille vesihuoltolaitoksille (osake-yhtiöt ja osuuskunnat).   Sen sijaan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa yleisohjeita ja lausuntoja kunnille ja kuntayhtymille, mukaan lukien kunnalliset liikelaitokset. Ne ovat Suomen Kuntaliiton sivulla osoitteessa http://www.kunnat.fi/ kuntatalous < kirjanpito.

Molempien ohjeissa käsitellään mm.  tuloslaskelmaa, rahoituslaskelmaa, tasetta, toimintakertomusta sekä poistoja ja muita tilinpäätökseen ja kirjanpitoon liittyviä kysymyksiä.

Vesilaitosyhdistys järjestää vuosittain marraskuussa koulutusta kirjanpidosta ja taloudesta. Siinä otetaan yleensä huomioon muiden ajankohtaisasioiden lisäksi edellä mainittujen ohjeiden mahdolliset päivityk-set. Tietoa Vesilaitosyhdistyksen tulevista koulutustilaisuuksista on yhdistyksen kotisivulla.

 

Vesihuoltolaitoksen liittymismaksu kirjanpidossa

Vesihuoltolaitoksen liittymismaksu on joko pelkästään siirtokelpoinen tai siirto- ja palautuskelpoi-nen.  Vuonna 2004 liittymismaksujen kirjaamiseen ja arvonlisäverotukseen tuli muutoksia.

Kirjanpitolautakunnan (KILA) lausunnon 1650/2001  mukaan liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoi-sia, mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tilinpäätöksessä tuloina tuotoiksi (tuloslaskelmaan). Niitä ei  kirjata lainkaan taseeseen.  Ne kuuluvat tuloslaskelmassa liikevaihtoon. 

Sen sijaan siirto- ja palautuskelpoinen liittymismaksu kirjataan taseessa vieraaseen pääomaan ve-laksi (”vastattavaa” –puolelle). 

Edellä mainitut kirjaamisohjeet eivät ole tiettävästi muuttuneet. Jos joku haluaa noudattaa toisenlais-ta tapaa liittymismaksujen kirjaamisessa kuin edellä on sanottu, on syytä pyytää ensin lausunto TEM:n yhteydessä toimivalta kirjanpitolautakunnalta. Kunnallisten laitosten kirjanpitoa ohjataan KI-LA:n kuntajaostossa. 

KHO:n päätöksen (KHO 11.2.2004 T 257) mukaan siirtokelpoiset, mutta ei-palautettavat liittymis-maksut ovat   arvonlisäverollisia.  Siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut ovat arvonlisäverotto-mia.

Vuonna 2009 pelkästään siirtokelpoisesta liittymismaksusta saatava tulo tuli verolliseksi myös tulo-verotuksessa.

 

Liittymismaksun verotuksesta jäsenkirje 6/2009

Liittmaksua koskeva sopimusehto jäsenkirje 9/2004

Liittymismaksun arvaonlisäverosta 5/2004

Liittymismaksujen verotuksesta jäsenkirjeessä 07/2004

 

Vesilaitosyhdistyksen viime vuosina antamat lausunnot näet tästä linkistä.

Vesilaitosyhdistyksen antamat kannanotot näet tästä linkistä.

VVY:n julkaisu- ja monistesarjan julkaisut voit tilata verkkokaupasta.

Julkaisusarja

Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000

Tillämpningsinstruktion gällande förordningen för hushållsvatten 461/2000

Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 2001

nro 54 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat, 2013

nro 55 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja määrämittausohje, 2013

nro 63 Vesihuoltomaksut 1.2.2016, VVY:n jäsenlaitokset, 2016 (Myytävänä myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008–2015.)

nro 62 Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot (malli), 2016*

nro 64 Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot (malli), 2016*

nro 65 Vattentjänstverkets allmänna leveransvillkor (mall), 2016*

nro 66 Vattentjänstverkets anslutnings- och brukavtalsvillkor (mall), 2016*

nro 50  Teollisuusjätevesiopas – Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, 4. painos, 2016

Monistesarja

nro 19 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006

nro 20 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 2007

nro 22 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008

nro 23 Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, 2008

nro 26 VIRIKE - Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 2009

nro 31 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2011, 2013

nro 37 Vesihuoltolaitosten vakuutusselvitys alkukartoitus, 2015**

nro 40 Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen, 2015**

nro 43 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2015, 2016 (Myytävänä myös aikaisemmat tunnuslukujärjestelmän raportit vuosilta 2006–2014.)

* julkaisu on Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille maksuton, mikäli he lataavat sen itse jäsensivuilta eli kirjautumalla ekstranet-palveluun www.vvy.fi sivustolla.

  ** Julkaisu on maksuton ja ladattavissa VVY:n verkkokaupasta

 

Kaksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä koskevaa päätöstä.

KHO:n päätös 1/2018 http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1514877134515.html

KHO:n päätös 2/2018  http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1514975734872.html

Jaa sivu:

Tulosta