Kalkkikivialkalointi — opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi
Verkkokaupan etusivu Ostoskori Kirjaudu
Tiivistelmä:
Alkuperäinen vuonna 2002 julkaistu kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle. Oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.
Opas sisältää hyödyllisiä tietoja kalkkikivialkaloinnista niin vesihuoltolaitoksille kuin suunnittelijoillekin. Oppaan aiheita ovat veden alkalointi yleisesti, korroosion estäminen verkostossa, kalkkikivirouheiden ominaisuudet ja alkaloinnin mitoitus, haitallisten metallien ja ammoniumin poistuminen ja mikrobiologinen laadun hallinta. Kalkkikivialkaloinnin sovelluksista on perinteisen kalkkikivisuodatuksen lisäksi lisätty osio sekasuodattimista kuten mixedbed suodatuksesta pintavesilaitoksilla.
Kalkkikivialkalointi on turvallinen vedenkäsittelymenetelmä, koska käsiteltävän veden pH-arvo ei kohoa vaarallisen korkeaksi. Kalkkikiven laadulla on suuri vaikutus alkaloinnin toimintaan, esimerkiksi pienellä raekoolla pH-arvo kohoaa nopeammin. Kalkkikivisuodatus soveltuu erinomaisesti mangaanin, alumiinin ja ammoniumin poistoon oikeissa olosuhteissa. Kalkkikivisuodatuksella voidaan poistaa myös jonkin verran rautaa. Poistuminen on tehokkaampaa pienellä rae-koolla (2–54 mm). Pilotkokeissa on havaittu, että nikkeliä voidaan poistaa tehokkaasti puolipoltetulla dolomiitilla.
Suodattimet tulee huuhdella säännöllisesti metallisakan, liukenemattoman aineksen ja hienoaineksen poistamiseksi. Kunnollinen huuhtelu vaatii samanaikaisesti ilma- ja vesihuuhtelua. Kalkkikivisuodatus voidaan toteuttaa perinteisillä betonialtailla, muovisäiliöillä tai painesuodattimilla. Uusien suodattimien virtaus-suunnaksi suositellaan ylhäältä alas tai alhaalta ylös suodatusta.
Hankkeen rahoittajina toimivat Vesilaitosten kehittämisrahasto, ohjausryhmään osallistuneet vesihuoltolaitokset, Nordkalk Oy Ab ja Oy Lining Ab.
Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty
Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2002 julkaisema Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajan tasalle vesihuoltolaitosten välisessä yhteystyöhankkeessa. Kalkkikivialkalointi on nykyään yleinen vedenkäsittelymenetelmä, joka soveltuu hyvin Suomen pehmeille ja happamille pohjavesille. Hankkeen toteuttajana toimi FCG Finnish Consulting Group Oy.
Kalkkikivialkalointiopas on suunnattu vesihuoltolaitoksille ja suunnittelijoille. Oppaan aiheita ovat veden alkalointi yleisesti, korroosion estäminen verkostossa, kalkkikivirouheiden ominaisuudet, haitallisten metallien ja ammoniumin poistaminen kalkkikivellä, kalkkikivisuodatuksen mitoitus ja toteutus, erilaiset sovelluskohteet sekä mikrobiologinen laadun hallinta. Kalkkikivialkaloinnin sovelluksista on perinteisen kalkkikivisuodatuksen lisäksi lisätty osio sekasuodattimista kuten mixed-bed suodatuksesta pintavesilaitoksilla.
Oppaan päivittämistä varten vedenkäsittelylaitoksilta kerättiin käyttökokemuksia kalkkikivialkaloinnista työpajassa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Lisäksi tutkittiin veden alkaloitumista, kalkkikiven kulumista ja muuttumista sekä huuhteluiden tehokkuutta.
Kalkkikivialkalointi on turvallinen vedenkäsittelymenetelmä, koska käsiteltävän veden pH-arvo ei kohoa vaarallisen korkeaksi. Muihin alkalointikemikaaleihin verrattuna kalkkikivi on turvallista käsitellä ja sen hiilijalanjälki on pienin. Kunnolliset kalkkikivisuodattimet ovat helppokäyttöisiä. Kalkkikiven käyttö nostaa vesihuoltolaitoksen huoltovarmuutta, sillä kalkkikiveä louhitaan Suomessa ja lisätään laitoksilla yleensä harvoin. Perinteisen betonialtaissa toteutetun kalkkikivisuodatuksen haittapuolena ovat korkeat investointikustannukset. Kalkkikivisuodatus voidaan toteuttaa pienehköillä laitoksilla myös muovisäiliöillä tai painesuodattimilla, joiden suosio on viime vuosina kasvanut. Uusien suodattimien virtaussuunnaksi suositellaan ylhäältä alas tai alhaalta ylös suodatusta.
Kalkkikiven laadulla, kuten kemiallisella koostumuksella ja raekoolla, on suuri vaikutus alkaloinnin toimintaan. Esimerkiksi pienellä raekoolla pH-arvo kohoaa nopeammin. Mitoitukseen vaikuttaa myös raakaveden laatu, etenkin hiilidioksidipitoisuus, alkaliteetti ja kalsiumpitoisuus. Raakaveden laadusta riippuen esikäsittelyksi soveltuu tarvittaessa hyvin ilmastus.
Kalkkikivisuodatus soveltuu erinomaisesti mangaanin, alumiinin ja ammoniumin poistoon oikeissa olosuhteissa. Kalkkikivisuodatuksella voidaan poistaa myös jonkin verran rautaa. Poistuminen on tehokkaampaa pienellä raekoolla (2–5 mm). Allwatec Oy:n pilotkokeissa on havaittu, että nikkeliä voidaan poistaa tehokkaasti puolipoltetulla dolomiitilla. Suodattimet tulee huuhdella säännöllisesti metallisakan, liukenemattoman aineksen ja hienoaineksen poistamiseksi. Kunnollinen huuhtelu vaatii samanaikaisesti ilma- ja vesihuuhtelua ja riittävän korkeita pintakuormia.
Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä, Porvoon vesi, Joensuun Vesi, Lakeuden Vesi Oy, Rautjärven kunta, Oy Lining Ab ja Nordkalk Oy Ab. Edellä mainittujen tahojen edustajat sekä Allwatec Oy:n edustajat muodostivat hankkeen ohjausryhmän.
Kuvia kalkkikivisuodattimista. Kuvat: FCG, JLi.
Jaa sivu: