This website is using cookies to provide a good browsing experience

This website uses essential cookies that are necessary for the operation of the site, as well as cookies used for anonymous statistical purposes, or to display personalized content. Some parts of the content may also depend on marketing cookies. Read more about cookies.

This website is using cookies to provide a good browsing experience

This website uses essential cookies that are necessary for the operation of the site, as well as cookies used for anonymous statistical purposes, or to display personalized content. Some parts of the content may also depend on marketing cookies. Read more about cookies.

Your cookie preferences have been saved.
facebook twitter

Taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä vedenkäytön tehostaminen talousvesihuollossa Suomessa, pdf

Webshop frontpage Cart Member login

Aalto-yliopiston tekemässä selvityksessä tarkasteltiin vesihuollon vesitehokkuutta Suomessa erityisesti vedenjakelun hukkaveden ja kotitalouksien vedenkulutuksen osalta. Tavoitteena oli selvittää vesitehokkuuden optimitaso ja tehokkaimmat toimenpiteet vedenkäytön tehostamiseksi talousveden jakelussa ja käytössä Suomessa, ottaen huomioon toimenpiteiden taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Lähtötietoja vesitehokkuuden arvioimiseksi saatiin Suomen ympäristökeskuksen VEETI-tietokannasta ja kahdelta vesilaitokselta. Vesijohtoverkostojen vuotovesiä vähentävinä toimenpiteinä tarkasteltiin saneeraamista, aluemittausta ja paineenalentamista. Aluemittaus oli näistä kolmesta useimmiten kannattavin toimenpide. Saneeraaminen on hyvin kallista verrattuna säästetyn vuotoveden tuotantokustannuksiin.

Laskelmien perusteella verkostojen vuotovesimäärän vähentäminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin vedenkulutuksen vähentäminen. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta veden käytön vähentäminen on kuitenkin merkittävästi kannattavampaa, koska veden lämmittämisessä kuluu paljon energiaa. Huoneistokohtainen laskutus on tarkastelluista toimenpiteistä tehokkain vedenkulutuksen vähentämiseksi, mutta myös vesikalusteiden uusiminen tulee jatkossakin pienentämään asutuksen vedenkulutusta.

Vaikka vesijohtoverkostojen vuotovesien vähentäminen verkostoja saneeraamalla ei ole Suomen vesilaitoksilla vesitehokkuuden näkökulmasta taloudellisesti tai ympäristövaikutuksiltaan kannattavaa, tämä ei poista tarvetta lisätä verkostojen saneerausta merkittävästi, jotta elinkaarensa päähän tuleva järjestelmä pysyy toimintakunnossa, eivätkä putkirikot ja häiriöt vesihuoltopalveluissa lisäänny.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti osan hankkeesta.


EU Reference document Good Practices on Leakage Management: https://www.vvy.fi/ohjeet-ja-julkaisut/verkostot/good-practices-on-leakage-management/
Suomen vesilaitosten vesitehokkuus on hyvällä tasolla, uutinen VVY:n kotisivuilla aiheesta: https://www.vvy.fi/ajankohtaista/uutiset/suomen-vesilaitosten-vesitehokkuus-on-hyvalla-tasolla/

Julkaistu
2020

Jaa sivu:

Tulosta