Webshop frontpage Cart Member login

Johanna Castrénin tekemässä selvityksessä esitetään eri näkökulmista yhdyskuntien jätevesien ohituksiin ja verkostoylivuotoihin liittyvää tietoa. Sekä puhdistamo-ohituksista että verkostoylivuodoista käytetään tässä selvityksessä termiä ohitus. Selvityksessä tarkastellaan viidentoista suuren puhdistamon ohituksia, kaikista puhdistamoista VAHTI -rekisterissä olevia ohitustietoja, vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän ohitusindeksiä 32 vesihuoltolaitokselta sekä Vantaanjoen alueelta raportoituja ohitustietoja. Ohituksista koottuja kuormitustietoja suhteutetaan puhdistamoilta aiheutuvaan sekä kaikkeen ihmisperäisen vesistökuormitukseen. Vuonna 2012 selvityksessä tarkasteltujen viidentoista suuren puhdistamon ohitusvesimäärä oli 0,3 % puhdistamoiden kokonaisjätevesimäärästä, ohitusten aiheuttama typpikuormitus vesistöön vastaavasti 0,3 %, fosforikuormitus 3,2 % ja BHK -kuormitus 5,5 % puhdistamoiden kokonaisvesistökuormituksesta. Vuosina 2010 - 2012 VAHTI -järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan puhdistamoiden BHK -kuormasta ohitusten osuus oli keskimäärin 5-11 %, fosforikuormasta 5-10 % ja typpikuormasta 3-5 %. Kaikesta ihmisen toiminnan aiheuttamasta vesistöjen ravinnekuormituksesta yhdyskuntajätevesien ohitusten osuus on edellä esitettyjen prosenttiosuuksien mukaisesti ollut fosforikuormituksesta noin 2 - 4 promillea ja typpikuormituksesta 5 - 8 promillea. Yleisesti ottaen ohitusten ja ylivuotojen vaikutus vesistökuormitukseen on pieni. Ohitusjätevedet yksinään eivät ole kovin merkittävä tekijä suurten vesistöjen kuten Itämeren ravinnekuormituksissa. Ohitusten paikalliset ja hetkelliset vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä.

Tekijä Johanna Castrén.