Suomessa tehdään kuntotutkimuksia vesihuollon putkiomaisuudelle (vesijohdot, jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit) vuosittain vain joitain prosentteja verkostojen kokonaispituudesta. Viemäriverkostoa tutkitaan alle 4 %, ja vesijohtoja selvästi tuotakin vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen verkosto-osuus tutkitaan keskimäärin vain kerran 25 – 100 vuodessa. Suomessa on vesijohtoja 107 000 km, jätevesiviemäreitä noin 50 000 km ja hulevesiviemäreitä alle 10 000 km. Vuotuiset kuntotutkimukset kohdentuvat siis vain muutamalle tuhannelle putkikilometrille.

Koska vesihuoltoverkostot ehtivät olla maahan asennettuina huomattavan pitkiä aikoja ennen kuin niiden kunto tutkitaan edes kertaalleen, eivät vesilaitokset pysty hallitsemaan verkoston ikääntymistä ja siitä aiheutuvia äkillisiä häiriötilanteita riittävän tehokkaasti. Verkosto-omaisuuden hallintaan tulee kiinnittää jatkossa parempaa huomiota, ja tehostaa myös kuntotutkimusten kohdentamista ja oikeiden kuntotutkimusmenetelmien käyttöä sekä joustavaa tutkimustiedon siirtoa vesilaitosten tietojärjestelmiin. Maan alla sijaitseva putkiverkosto muodostaa 80 – 90 % vesilaitosten omaisuudesta. Sen kunnosta tiedetään aivan liian vähän, jotta perusteellinen omaisuudenhallinta on mahdollista.

Viemäreiden kuntotutkimusopas (VVY:n monistesarja nro 50) kokoaa yhteen putkiverkkojen kuntotutkimusprosessin kaikki osa-alueet. Opas esittelee runsaasti erilaisia menetelmiä, joiden avulla saadaan vesihuoltoverkoston toiminnallinen ja rakenteellinen kunto tutkittua tehokkaasti.  Oppaassa tuodaan esille myös ennen varsinaisia kuntotutkimuksia tehtävät esityöt ja niiden merkitys mm. tiedon hallitsemiseksi sekä kuntotutkimusten kohdentamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja oikein. Kyseessä on maailmanlaajuinen tarve. Projekti on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja ISTT (Kansainvälinen kaivamattoman teknologian kattojärjestö) on myöntänyt projektiryhmälle rahoitusta oppaan kääntämiseksi englanniksi.

Oppaan tekemiseen suurin rahoitus saatiin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston laitoslähtöisenä hankkeena, jonka lisäksi yli kymmenen eri kokoista suomalaista vesilaitosta ja kaksi kuntotutkimuksia tekevää urakointiyritystä sekä FiSTT (Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys r.y.) antoivat oppaan tekemiseen rahoitusta.

Julkaisun tekijät:
Tiia Lampola, WSP Finland Oy
Sakari Kuikka, SewCon Kuikka Oy

Maksuttoman oppaan voit ladata täältä.

Lisätietoja vesihuollon erityisasiantuntija Tiia Lampola, WSP Finland Oy, tiia.lampola@wsp.com,