Mahanpuruja muovista -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n luoma kampanja, jossa kaivonkansia tarroittamalla herätetään tietoisuutta ja keskustelua vesistöjen roskaantumisesta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty kampanja näkyy tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla. Tarroitettuja kaivonkansia voi nähdä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n järjestämänä Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa. Mukana yhteiskampanjassa ovat myös Espoo, Turku, Lahti ja Lieto. Kampanja-aika on 17.-31.8.2020.

Värikkäässä kaivonkansitarrassa on kala, jonka kita on ammollaan. Tämä muistuttaa siitä, että kaivoon päätyvät roskat voivat pahimmassa tapauksessa päätyä kalan mahaan. Vantaalla tarroja voi löytää Myyrmäestä Myyrmäenraitilta Kinorinteestä sekä Martinlaakson aseman tuntumasta. Kauniaisissa kampanja näkyy keskusta-alueella Tunnelitiellä ja Thurmaninaukiolla. Helsingissä kalatarroja voi bongata Baanalta Kiasman ja Sanomatalon liepeiltä sekä Ateneumin ympäristöstä.

Kampanjalla halutaan nostaa esille, että suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista ja ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesiviemäreitä pitkin.

- Kaupungissa maahan tai suoraan hulevesikaivoon heitetty roska voi päätyä huleveden mukana suoraan lähivesistöön. Hulevettä eli pintoja pitkin valuvaa sade- ja sulamisvettä ei pääsääntöisesti puhdisteta tai suodateta, vaan se päätyy puhdistamatta esimerkiksi puroon tai mereen. Niinpä esimerkiksi maahan heitetyt tupakantumpit voivat päätyä sellaisenaan likaamaan vesistöjä. Tämä voi olla monelle yllätys, ja siksi pyrimme lisäämään tietoa roskien kohtalosta tämän kampanjan avulla. Jokainen voi vaikuttaa asiaan huolehtimalla omat roskansa roska-astioihin, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.

Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää Mahanpuruja muovista -kampanjan yhteistyössä HSY:n, Espoon kaupungin, Lahden kaupungin, Liedon kunnan, Liedon Veden ja Turun kaupungin kanssa.

Infolaatikko:
•    Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä rakennetussa ympäristössä sekä rakennusten perustusten kuivatusvesiä.
•    Hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, joiden kautta se lopulta päätyy vesistöön.
•    HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella.
•    Hulevesiviemäriverkostoon johdettavaa hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan vesistöihin sellaisenaan. Hulevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriverkostoon.
Hulevesiviemäriverkostoa on HSY-alueella noin 2800 km.
•    Helsingin kantakaupunki on pääosin sekaviemäröityä aluetta, jossa sekä jäte- että hulevedet johdetaan samassa viemärissä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäröityä aluetta eriytetään vähitellen verkostosaneerauksien yhteydessä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Yhteyshenkilöt
HSY ympäristöasiantuntija Marika Visakova, marika.visakova(a)hsy.fi, puh. 050 308 6014

Värikkäässä kaivonkansitarrassa on kala, jonka kita on ammollaan. Tämä muistuttaa siitä, että kaivoon päätyvät roskat voivat pahimmassa tapauksessa päätyä kalan mahaan. (kuva: Pidä Saaristo Siistinä kuvapankki)