Kestävä talouden hallinta aiheuttaa pohdintaa monella vesihuoltolaitoksella kustannusten noustessa. Talouden nykytilanteen haasteista ja mahdollisista toimenpiteistä näiden haasteiden hallitsemiseksi keskusteltiin 4.10. vesihuoltopoolin koulutuksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa. Toimin talouskysymyksiä pohtineessa työryhmässä sihteerinä ja tähän kirjoitukseen on referoitu käytyä keskustelua.

Tarve maksujen korotukseen on vesihuoltolaitoksilla laajasti tunnistettu ja useilla laitoksilla maksukorotuksia aiotaan tämän syksyn kuluessa esittää. Yleisesti oikeaksi suuntaukseksi nähtiin maksurakenteen muuttaminen siten, että perusmaksujen osuutta lisättäisiin, jotta tulorakenne vastaisi paremmin kustannusrakennetta. Vaikka maksujen korotuksiin on tarvetta, kaikkien vesihuoltolaitosten päätöksentekijöillä ei välttämättä ole halukkuutta hyväksyä korotuksia asiakkailta perittäviin maksuihin.

Vuoden 2023 budjetointi on haasteellista, koska tulevaisuuden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta. Nykyhetkessä on vaikea ennakoida kustannusten ja toisaalta myös veden kulutuksen kehittymistä.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa vesihuoltolaitoksen kassavirtojen hallintaan joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota etenkin omalla kassallaan operoivissa laitoksissa, kuten osakeyhtiössä, osuuskunnissa ja kuntayhtymissä. Pohdittiin myös pitäisikö olla suositus tai vaatimus siitä, että laitoksella on aina tietty maksuvalmius valmiina omalla tilillään.

Kiristyvä taloustilanne voi edellyttää menojen sopeuttamista. Ensisijaisesti nähtiin, että talouden haasteet tulevat heijastumaan investointeihin, sillä käyttömenoista suuri osa kuluu vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta välttämättömiin menoihin. Osin toki käyttömenoissakin voi olla tarvetta luopua hankinnoista, joiden tarve ei ole akuutti.

Koska kustannusten kehittymiseen liittyy suuria epävarmuuksia, on lyhyiden hankintasopimukset tekeminen tällä hetkellä järkevää. Lisäksi kilpailutuksissa ja sopimuksissa on tarpeen ottaa huomioon mahdollinen hintojen nostamisen tarve sopimalla etukäteen hinnan muutoksen mekanismeista ja käytettävistä indekseistä.

Energian kulutus on vesihuoltolaitoksilla merkittävä menoerä, joten mahdollisuuksia sähkön säästämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä on tarpeen tarkastella. Yksi mahdollisuus säästöön energiakustannuksissa voi olla sähkön kulutuksen ajallinen optimointi. Ne vesihuoltolaitokset, joilla omaa energian tuotantoa, voivat mahdollisesti ajallisesti optimoida sitäkin esimerkiksi kaasukelloa hyödyntämällä.

Toinen merkittävä kuluerä ovat kemikaalit, joiden hinnan kehittymiseen liittyy suurta epävarmuutta. Yksi keino kemikaalien hintakehityksen hallitsemiseksi on omien varmuusvarastojen perustaminen.

Kiitokset työryhmälle aktiivisesta ajatustenvaihdosta!

Saijariina Toivikko
kehittämispäällikkö
Suomen Vesilaitosyhdistys ry

Kuva: Hannu Bask.