facebook twitter

Hallitusohjelma tarjoaa vesihuollolle mahdollisuuksia uudistua

Antti Rinteen tuoreen hallituksen ohjelma lupaa lisäpanostuksia muun muassa bio- ja kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaation edistämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistamiseen. Vesihuoltoalan pitää tarttua tarmokkaasti näihin teemoihin.

Uudesta hallitusohjelmasta on vaikea löytää suoria viittauksia vesialaan tai vesihuoltoon. Vesihuoltoalan uudistumisen ja tulevaisuuden kannalta ohjelmassa on kuitenkin useita teemoja, joihin vesihuoltolaitostenkin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota toimintaympäristön alati muuttuessa. Hallitusohjelman otsikko on ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.

Hallitusohjelmassa on yhteensä seitsemän strategista kokonaisuutta, joista lähes kaikissa on tarttumapintaa vesihuoltoon. Strategiset kokonaisuudet on nimetty seuraavasti:

  • 3.1       Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
  • 3.2       Suomi kokoaan suurempi maailmalla
  • 3.3       Turvallinen oikeusvaltio Suomi
  • 3.4       Elinvoimainen Suomi
  • 3.5       Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
  • 3.6       Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
  • 3.7       Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Kohdassa 3.1 ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta. Vesihuolto on käytännössä toteuttanut jo pitkään kiertotalouden periaatteita mm. ravinteiden kierrätyksen osalta. Ala on kuitenkin tähän asti korostanut ja markkinoinut rooliaan kiertotaloudessa sidosryhmilleen ja suurelle yleisölle liian vaisusti. Nyt on tilaisuus ottaa pisteet kotiin jo toteutuneesta kehityksestä ja lisätä aktiivisuutta tulevaisuudessa. Hiilineutraali vesihuolto ei tulevaisuudessa jääne enää utopiaksi, vaan siihen ollaan jo kovaa vauhtia matkalla. Vesihuoltolaitokset ovat jo nyt merkittäviä toimijoita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jätevedenpuhdistamot ovat energiaomavaraisia ja usein jo energian nettotuottajia.

”Jatketaan tehostettua Itämeren ja vesiensuojelun ohjelmaa vähintään sen nykyisessä laajuudessa vaalikauden ajan vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.” Yhtenä osa-alueena vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on kaupunkivesien hallinta. Vesihuoltolaitoksilla on merkittävä rooli vesiympäristöämme suojelijana huolehtia jatkossakin korkeatasoisesta jätevesien puhdistuksesta ja verkostojen hallinnasta.

Kohdassa 3.2 ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”:  ”Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla: naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö mukaan lukien metsitys.” Maamme vesihuoltolaitokset ovat alkaneet uudelleen aktivoitua kansainväliseen toimintaan. VVY:llä on käynnissä sinisen biotalouden ohjelman kärkihanke ”Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi”. Sen puitteissa on jo käynnistynyt kumppanuustoimintaa suomalaisten ja kehitysmaiden vesihuoltolaitosten välille. Valmisteilla on rahoitusinstrumentteja kumppanuustoiminnan edistämiseksi sekä kotimaisella että EU:n rahoituksella.

Hallitusohjelman mukaan ”Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elinvoimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto. Itämeren alueesta pyritään saamaan kestävän kehityksen sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä.” Vesihuoltolaitokset voivat omassa toiminnassaan tukea näiden tavoitteiden  toteutumista.

Kohdassa 3.3 ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi” korostetaan kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä, riskienhallinnan ja kyberturvallisuuden kehittämistä. Samalla kun digitalisaation hyödyntämistä edistetään, kehitetään myös kyberturvallisuuden strategista johtamista. Kansallinen kyberturvallisuusstrategia uudistetaan ja käynnistetään strategian toimeenpano. Kyberturvallisuuden rahoitusta sekä Kyberturvallisuuskeskuksen kykyä tukea eri toimialojen yritysten, hallinnon sekä kansalaisten kyberturvallisuutta vahvistetaan. Elinkeinoelämän kykyä selvitä lisääntyvän tietotekniikan hyödyntämisen tuomista riskeistä vahvistetaan. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet tukevat selkeästi myös vesihuoltolaitosten digitalisaation ja kyberturvallisuuden edistämisen toteuttamista.

Hallitusohjelman mukaan ”yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa”. Vesihuolto on keskeinen osa kriittistä infrastruktuuria, jolla on merkittävä rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden strategiassa ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman tultua nimitetyksi pääministerin valtiosihteeriksi kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät asiat tulevat varmasti pysymään asialistalla korkealla tämän hallituskauden aikana. Vesihuoltolaitosten on hyvä tuoda aktiivisesti esiin, että palveluiden toimintakyky häiriötilanteissa edellyttää riittäviä resursseja järjestelmän ylläpitämiseen sekä toisinaan yhteistäkin panostusta häiriötilanteissa tarvittaviin varajärjestelmiin

Kohdassa 3.6 ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi”  todetaan, että ”selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”. Selvitys saattaa vaikuttaa talousveden laadunvalvonnan järjestämiseen. Vaikka hallitusohjelman mukaan toteutetaan edellisen hallituksen aikana valmisteltu maakuntauudistus, mittavia muutoksia ei vesihuollon osalta muilta osin näyttäisi kuitenkaan olevan tulossa.

Kohdassa 3.7 ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” luvataan palauttaa koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan suunnattu resursointi viime vuosien leikkausten jälkeen taas kasvu-uralle. ”Suomeen laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö paranee, ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasossa tavoitellaan neljän prosentin bruttokansantuoteosuutta. Selvitetään tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettävyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Luodaan selvityksen pohjalta toimenpideohjelma tarkoituksenmukaisen tutkimusrahoituksen toteuttamista varten.”

Vesihuoltolaitokset tuskin ovat TKI-rahoituksen lisääntymisen suurimpia suoria hyötyjiä, mutta lisäresurssit tarjoavat myös niille hyvän mahdollisuuden kasvattaa alan kehittämispanostuksia, jotka toistaiseksi ovat hyvin kaukana tuosta neljän prosentin tasosta. Hallitusohjelmassa on esitetty yli 3 mrd. euron ”tulevaisuusinvestointeja”. Näiden joukossa on mm. digitalisaation edistämistä sekä kiertotalouden innovaatio- ja investointitukea. Vesihuoltoalan pitää pyrkiä hyödyntämään näitä.

Hallitusohjelman mukaan ”nykyisten toimintamallien pohjalta luodaan edellytyksiä eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille.

Vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.” Tähän sopisi hyvin mm. vesihuoltoalalle viime vuosina haaveiltu TKI-klusterien verkosto Ruotsin ja Tanskan hyvien kokemusten tapaan.

VVY on parhaillaan laatimassa strategiaansa vuosille 2021-2025. Hallitusohjelmassa vesihuoltoon liittyvät tai sitä sivuavat teemat nousevat esille myös VVY:n uudessa strategiassa. Muun muassa ilmastonmuutokseen, bio- ja kiertotalouteen, Itämeren tilaan, digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen liittyvät kysymykset pitää kytkeä riittävästi sekä VVY:n että koko toimialan strategiaan. Samalla saamme nostetta ja mahdollisesti resursseja vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämiseen hallitusohjelman tuella. Kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja puhua vesihuoltoon liittyvistä asioista samalla kielellä valtiovallan ja poliittisten päättäjien kanssa.

Jaa sivu:

Tulosta