facebook twitter

Ympäristönsuojelulain muutos ilmoitusmenettely/YM

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta.

13.10.2017
Ympäristöministeri
kirjaamo@ym.fi

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain

Muuttamisesta

Viite
: Lausuntopyyntönne YM18/400/2017, 5.9.2017
 

Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Järjestetty vesihuolto kattaa tällä hetkellä talousveden osalta yli 90 % ja jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta yli 80 % Suomen väestöstä.

 

Vesilaitosyhdistys kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa kunnioittavasti seuraavaa:   

 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakiin uusi ympäristölupamenettelyä kevyempi ennakkovalvonnallinen yleinen ilmoitusmenettely.

 

Ehdotus koskee useita sellaisia toimijoita, joiden jätevedet johdetaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostoon. Hallinnollisen kuorman keventäminen ja toiminnan järkeistäminen on kannatettava tavoite.  Vesilaitosyhdistys katsoo, että se tulee kuitenkin toteuttaa siten, että se ei johda näennäisratkaisuihin, joissa hallinnollista taakkaa ainoastaan siirretään osapuolelta toiselle. Se ei saa myöskään vaarantaa laadukkaan vesihuollon toteuttamista tai heikentää ympäristön tilaa.

 

Ilmoitusmenettelyssä tulee voida määrätä teollisuusjätevesistä

 

Ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäväksi useita elintarviketeollisuuden toimintoja sekä joitakin muita toimintoja, joilta johdetaan jätevesiä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Elintarviketeollisuuden jätevesille on ominaista, että sekä orgaanisen aineen sekä ravinteiden suhteen ne ovat huomattavasti väkevämpiä kuin asutuksen jätevedet. Niille on lisäksi tyypillistä pH:n vaihtelu. Elintarviketeollisuuden jätevedet sisältävät happoja, emäksiä, proteiinia, rasvoja, suoloja ja säilöntäaineita.  Niiden lämpötila voi olla korkea. Elintarviketeollisuuden jätevedet tulee tavallisesti käsitellä ennen niiden johtamista viemäriverkostoon. Jätevesien väkevyydestä johtuen elintarviketeollisuuden jätevedet voivat olla hyvin merkittäviä kuormittajia. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines saattaa muodostaa viemäriverkossa runsaasti rikkivetyä, jolloin korkeat rikkivetypitoisuudet syövyttävät viemäriverkkoa. Korkeat rikkivetypitoisuudet viemäriverkossa tai jätevesipumppaamoilla ovat myös työturvallisuusriski työntekijöille. Teollisuusjätevesien esikäsittely ja viemäriin johtaminen tulee hoitaa hallitusti, jotta viemäriverkoston ja puhdistamon toiminnan jatkuvuus turvataan.

 

Vesilaitosyhdistys pitää tarpeellisena, että viranomaistaho asettaa rajoitukset teollisuuden jätevesien johtamiselle viemäriverkostoon. Vaikka teollisuusjätevesisopimus on hyvä instrumentti teollisuuden ja vesihuoltolaitoksen väliseen sopimiseen, sopimuskäytännöissä on kuitenkin runsaasti myös puutteita. Teollisuusjätevesisopimusten roolia on tarkasteltu KETJUA-hankkeessa laaditussa selvitystyössä, josta löytyy lisätietoa teollisuusjätevesisopimuksiin liittyvistä haasteista. Katsomme, että sekä vesihuollollisesti että ympäristönsuojelullisesti kestävän toimintaympäristön luominen edellyttää, että viranomainen tarvittaessa määrää ilmoitusmenettelyssä viemäriin johdettavien teollisuuden jätevesien esikäsittelystä, laadusta ja kuormituksesta.  Lain pykälään 67 § ”Määräykset viemäriin johdettavista jätevesistä” lisätty viittaus 115 g §:n mukaiseen ilmoituspäätökseen on kannatettava ja hyvin tarpeellinen.

 

Vesilaitosyhdistys haluaa muistuttaa, että Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu neuvoston direktiivin 91/271/ETY 11 artikla edellyttää jäsenvaltioilta, että teollisuusjätevesien johtamista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin säännellään säädöksin tai viranomaisen myöntämin erityisluvin direktiivin liitteen I kohdassa C säädetyin edellytyksin. Teollisuusjätevesille tapauskohtaisesti asetettavat raja-arvot ovat tarpeen sekä direktiivin vaatimusten toimeenpanemiseksi että ympäristöhaitan riskin hallitsemiseksi.  

 

Ehdotuksen mukaan elintarviketeollisuudelle asetettavista vaatimuksista ei olla säätämässä asetusta. Kuormituksen laatu ja kuormituksen osuus vastaanottavan vesihuoltolaitoksen ja puhdistamon kapasiteettiin nähden vaihtelee, mikä puoltaa tapauskohtaisesti asetettavia rajoituksia. On kuitenkin syytä huomata, että viemäriverkoston suojaamiseksi asetetut raja-arvot eri vesihuoltolaitosten teollisuusjätevesisopimuksissa eivät ole täysin samankaltaiset, mutta kuitenkin melko yhtenevät. Lakisääteisiä minimiraja-arvojen asettamista on syytä harkita elintarviketeollisuuden jätevesissä ainakin rasvalle, kiintoaineella, pH:lle ja lämpötilalle. Erilaisista tilanteista ja jätevesien suhteellisen osuuden vaihteluista johtuen asetuksen raja-arvojen tulisi olla sellaisia, että vesihuoltolaitoksella olisi kuitenkin tapauskohtaisesti mahdollisuus asettaa tiukempia raja-arvoja.

 

Siirrettäessä erilaisia toimintoja rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyn piiriin, on tarpeellista varmistaa, että säädöksin tai määräyksin viemäriverkostoon johdettaville jätevesille asetetaan asianmukaiset vaatimukset. Tältä osin ehdotamme, että raja-arvoista laaditaan ympäristöhallinnon ohje, jonka pohjalta raja-arvojen tai muiden määräysten sisällyttämistä lainsäädäntöön voitaisiin erikseen harkita.  

 

Pykälän 67 perusteluja on syytä korjata

 

Pykälä 67 § sisältää määräykset viemäriin johdettavista jätevesistä. Pykälän perusteluissa sanotaan, että pykälän muuttaminen on tarpeen, sillä liitteessä 4 lueteltuihin ilmoituksenvaraisiin toimintoihin kuuluisi yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 mutta alle 500 henkilön jätevesien käsittelemisestä. Vesilaitosyhdistyksen näkemyksen mukaan edellä mainittu perustelu on virheellinen. Muutos tehdään, jotta myös ilmoituspäätöksessä voitaisiin antaa määräyksiä teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriin. Esimerkiksi sivulla 31, jossa kerrotaan elintarviketeollisuuslaitosten siirtämisestä ilmoitusmenettelyyn todetaan, että luvissa on määrätty yleisesti viemäriin johdettavien jätevesien laadusta sekä niiden tarkkailutiheydestä ja -menetelmistä ja että näistä seikoista voidaan tarvittaessa antaa määräyksiä myös ilmoitusmenettelyssä.  Pykälän 67 muutoksella luodaan lainsäädännöllinen puite näiden määräysten antamiseen.

 

Ilmoituspäätöksen määräykset

 

Pykälässä 115 h § säädetään ilmoituspäätöksen määräyksistä. Ehdotamme, että pykälään 115 h § lisätään, että ilmoituspäätöksessä annetaan tarpeelliset päästömääräykset jätevesistä vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. Tällöin säädöksen rakenne vastaa ympäristölupaa koskevaa säätelyä, jossa yleinen tarve on kerrottu ympäristösuojelulain 67 §:ssä, mutta tarkemmin määräyksistä säädetään ympäristönsuojeluasetuksen 15 §:ssä. Muutosehdotus täydentää ja konkretisoi näin ollen pykälän 67 muutosta.

 

Ympäristönsuojeluasetuksen 42 §:ssä säädetään vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määräämisestä ympäristöluvassa seuraavasti: ”ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.” Ilmoitusmenettelyyn siirrettävät toiminnot ovat merkittäviä jätevesikuormittajia, joten sisällöllisesti samat periaatteet tulee säilyttää myös ilmoitusmenettelyssä. 

 

Ilmoitusmenettelyn ehtona tulee olla riittävä puhdistuskapasiteetti

 

Ehdotuksen muistiossa on todettu, että ilmoitusmenettelyyn siirtymisen ehtona on, että jätevedenkäsittelylaitoksen kapasiteetti on riittävä käsittelemään teollisuudesta aiheutuvan jätevesikuormituksen. Ympäristöluvanvaraisen puhdistamon koon alaraja on tällä hetkellä 100 AVL (asukasvastineluku) ja ehdotuksen mukaan jatkossa 500 AVL. Koska elintarviketeollisuuden jätevedet ovat sangen väkeviä, niiden aiheuttama kuormitusvaikutus voi olla hyvin merkittävä, jopa suurempi kuin asumajäteveden aiheuttama kuormitus. Varsinaisessa lakitekstissä vaatimusta siitä, että ilmoitusmenettelyssä jätevedenpuhdistamon kapasiteetin on oltava riittävä käsittelemään teollisuudesta aiheutuva jätevesikuormitus ei ole mainittu. Ehdotuksen mukaan ilmoitusmenettelyn ehtona on vain teollisuusjätevesien johtaminen ympäristönluvanvaraiseen puhdistamoon. Tältä osin lakia tulisi täydentää niin, että muistion ajatus riittävästä kapasiteetista ilmenee myös säädöstekstissä.

 

Ilmoituksen sisältö

 

Pykälässä 115 d § säädetään ilmoituksen sisällöstä. Tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä sekä siihen liitettävistä ilmoituksen käsittelyn kannalta tarpeellisista selvityksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkempi ilmoituksen sisällön erittely on tarpeen. Mikäli teollisuusjätevesiä johdetaan viemäriverkostoon, tarvitaan näkemyksemme mukaan jätevesien muodostumisesta, laadusta, määrästä ja esikäsittelystä samankaltainen selvitys kuin mitä nykyinenkin lupamenettely edellyttää. Toiminnanharjoittajan ilmoitukseen tulisi aina sisällyttää selvitys laitoksen aiheuttamasta kuormituksesta vastaanottavalle jätevedenpuhdistamolle suhteessa jätevedenpuhdistamon kapasiteettiin.

 

Määräaika

 

Pykälässä 115 e § säädettäisiin toiminnanharjoittajan oikeudesta aloittaa ilmoituksenvarainen toiminta 90 vuorokauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä toimivaltaiselle viranomaiselle. Näin ollen merkittävää jätevesikuormitusta aiheuttava toimija voisi aloittaa toimintansa hyvin nopeasti. Tähän liittyvät riskit tulee hallita ennakolta. Kolmen kuukauden ajanjakso on hyvin lyhyt, mikäli on tarve sopia vastaanotettavien jätevesien laadusta ja toteuttaa niiden esikäsittely, ellei asiaa ole jo etukäteen asianmukaisesti selvitetty ja suunniteltu esimerkiksi toiminnanharjoittajan ja vesihuoltolaitoksen välisen teollisuusjätevesisopimuksen laadinnan yhteydessä. Ehdotamme, että ilmoitusmenettelyssä edellytetään, että vesihuoltolaitoksen kapasiteetin riittävyys on etukäteen varmistettu. Viranomaisen mahdollisuudet nopeaan käsittelyyn tulee pystyä varmistamaan kaikissa tilanteissa, jotta ympäristönsuojelun taso ei heikkene.  

 

Vesihuoltolaitosta ja puhdistamoa tulee kuulla

 

Ilmoitusasiassa kuuleminen on rajattu naapureihin sekä niihin, joita asia erityisesti koskee.  Pidämme tärkeänä, että johdettaessa teollisuuden jätevesiä viemäriin sekä jätevedet viemäriverkostoon vastaanottavaa vesihuoltolaitosta että jätevedet vastaanottavaa puhdistamoa kuullaan, sillä molempien tahojen toimintaan päästöllä on vaikutusta ja näin ollen asia koskee näitä tahoja. Vesihuoltolaitosten ja puhdistamoiden kuuleminen tulee sisällyttää kuulemismenettelystä annettaviin säännöksiin. Myös tiedonsaannin kannalta on tärkeää, että vesihuoltolaitoksella on mahdollisuus tulla kuulluksi ilmoitusmenettelyssä.

 

Asetusehdotuksen 115 f toisessa momentissa todetaan, että “jollei naapuria tiedetä tai kuulemista voida ilman kohtuutonta vaivaa suorittaa, taikka jos kuultavia naapureita on enemmän kuin kymmenen, tieto ilmoituksen vireille tulosta katsotaan annetuksi naapurille, kun siitä on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.” Ehdotuksesta ei käy ilmi, millä tavoin kuuleminen pitää järjestää, kun kuullaan tahoja, joita asia erityisesti koskee.  Tältä osin emme pidä riittävänä kuulemista sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

 

Pohjavesialueella luvanvaraisuus varmistaa pohjavesien suojelua

 

Luvanvaraisuudesta pohjavesialueilla säädetään 28 §:ssä siten, että liitteessä 2 ja 4 tarkoitettuun toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lisäksi liitteessä 1 ja 2 tarkoitettuun, mutta niitä vähäisempään toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesien suojelemiseksi on olennaista, että ilmoitusmenettelyn piiriin tavallisesti kuuluvat toiminnat siirtyvät normaaliin ympäristölupamenettelyyn, kun ne sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

 

Alle 500 AVL:n puhdistamoiden siirtäminen ilmoitusmenettelyyn

 

Ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäviksi yhdyskuntien jätevesien käsittely ja johtaminen jäteveden puhdistamoilla, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään sadan, mutta alle 500 henkilön jätevesien käsittelemisestä. Näille puhdistamoille on suunniteltu laadittavaksi valtioneuvoston asetus eräistä ympäristönsuojeluvaatimuksista ennen kuin toiminnat siirretään ilmoitusmenettelyyn.

 

Ilmoitusmenettelyn myötä kuuleminen kevenee ja puhdistamon käyttöönotto nopeutuu. Muutoksesta olisi hyötyä esimerkiksi pakolaiskriisin kaltaisissa tilanteissa, joissa joudutaan nopeasti asuttamaan suuri joukko ihmisiä ja järjestämään samalla myös lainsäädännön vaatimukset täyttävät vesihuoltopalvelut. Kuulemisen kohdistaminen vain lähinaapureihin ja niihin, joita asia koskee, ei ole kovin yksiselitteistä, joten tältä osin ei ole mahdollista arvioida, missä määrin muutos tosiasiallisesti keventää kuulemista. Oleellista on, missä määrin ilmoitusmenettelyssä tulee kuulla purkuvesistön äärellä sijaitsevia kiinteistöjä. 

 

Ympäristöluvan ja ilmoitusmenettelyn erot eivät ole muilta osin kovin ilmeisiä, vaan ymmärryksemme mukaan ilmoitusmenettelyssä hakijalta vaadittavat selvitykset ovat kutakuinkin samankaltaiset kuin ympäristölupamenettelyssä. Epäselvää on esimerkiksi, missä määrin esimerkiksi purkuvesistön laatuun liittyvää tietoa tulee jatkossa tuottaa ilmoitusmenettelyn lähtötiedoiksi. Näin ollen merkittävää työmäärän ja resurssien käytön kevenemistä ei välttämättä ole saavutettavissa. Ympäristölupamenettelyä kehittämällä saataisiin todennäköisesti samankaltaiset hyödyt ja kyettäisiin järkeistämään prosessia. Ympäristölupajärjestelmän sujuvoittaminen hyödyttäisi kaikkia ympäristöluvanvaraisia toimijoita.

 

Pienille jätevedenpuhdistamoille on suunniteltu erillistä asetusta, jossa puhdistamoille asetettaisiin yhtenäiset päästövaatimukset. Lakiehdotuksessa ei ole tarkemmin avattu pienille jätevedenpuhdistamoille mahdollisesti asetettavan asetuksen sisältöä.  Mikäli asetuksessa asetetaan pienten puhdistamoiden päästöille yhtenäiset raja-arvot, tulee lähtökohtana käyttää nykyisissä ympäristöluvissa asetettuja raja-arvoja, Asetuksessa asetettavien raja-arvojen etuna olisi ennakoitavuus. Näkemyksemme mukaan nykyisten ympäristölupien tulisi kuitenkin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi pysyä voimassa ja asetuksen tulisi astua voimaan ainoastaan uusille jätevedenpuhdistamoille.

 

Toisena mahdollisena menettelytapana on syytä edelleen harkita tapauskohtaisesti ilmoitusmenettelyssä asetettavia päästöraja-arvoja. Tämä menettely olisi analoginen teollisuusjätevesille ilmoitusmenettelyssä asetettavien raja-arvojen kanssa. Tapauskohtainen tarkastelu antaa paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon kulloisenkin purkuvesistön laatu.

 

Ympäristöluvissa on runsaasti samankaltaisia määräyksiä, joten tältä osin käytäntöjä olisi mahdollista keventää yhtenäistämällä vaatimuksia. Osin tällaisia yleisesti asettuja vaatimuksia voitaisiin mahdollisesti kirjata asetukseen. Vaihtoehtoisesti yhtenäiset määräykset voitaisiin ottaa käyttöön joko toimialan ja viranomaisten yhteisesti laatiman ohjeen tai lupajärjestelmän sähköisen kehitystyön myötä. Ohjeeseen perustuva menettely mahdollistaisi kaikkien ympäristöluvassa tavallisesti asetettavien määräysten käsittelyn kootusti, koska tällöin ei tarvitse välttää eri lainsäädännössä asetettujen vaatimusten päällekkäisyyttä.

 

Vesilaitosyhdistys jatkaa mielellään keskustelua ympäristöministeriön kanssa pienille puhdistamoille laadittavan asetuksen tarpeellisuudesta ja sisällöstä.

 

 

                                 

Osmo Seppälä, toimitusjohtaja
Saijariina Toivikko, vesiasiain päällikkö   

Avainsanat:

Jaa sivu:

Tulosta