Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Kansallinen lannoitevalmistelain kokonaisuudistus käynnissä

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella hallituksen esitys lannoitelaiksi.  Hankkeen aikataulu on 5.10.2020-31.07.2022. Tavoitteena on saattaa lainsäädäntö voimaan 16.7.2022. Hankkeen tarkoituksena on valmistella EU-lainsäädännöstä ja kansallisista tarpeista johtuvat muutokset uuteen lannoitelakiin ja sen nojalla annettaviin asetuksiin. 

Hankkeen yhteydessä on arvioidaan myös kansallisista tarpeista aiheutuvat muutostarpeet kansalliseen lainsäädäntöön. Lannoitevalmisteiden kansallisista kriteereistä säädetään Lannoitevalmistelaissa 539/2006. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa mahdollisuutta luopua kansallisista tyyppinimistä sekä arvioidaan muiden kuin eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevien laitosten osalta hyväksyntämenettelyn tarkoituksenmukaisuutta. 

Uudistetun jätedirektiivin (EU) 2018/851 mukaan jäsenvaltioiden on toteuttava asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen, että jätteen, joka on läpikäynyt hyödyntämistoimen, katsotaan lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää sille säädetyt edellytykset. Osittain vaatimuksista säädetään EU:n  lannoitevalmisteasetuksessa, mutta osa jätepohjaisista tuotteista jää kansallisen sääntelyn varaan. Näiden osalta tarkoituksena on luoda menettelytavat lannoitevalmisteiden osalta kansallisen jätteeksi luokittelun päättymisestä.

Hankkeen aikana kuullaan asiantuntijoina Ruokaviraston sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia. Hankkeen keskeisinä sidosryhmiä ovat:  Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Luonnonvarakeskus (Luke), Kemianteollisuus ry/lannoite- ja kalkitustyöryhmä, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Suomen kiertovoima ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Bioenergia ry, Metsäteollisuus ry, Tuhkalannoitus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund r.f. (SLC), Viherympäristöliitto ry ja ProAgria Keskusten Liitto ry.

Jaa sivu:

Tulosta